Osaksi ratkaisua tekemällä enemmän kuin vähimmäisvaatimukset edellyttävät
Rakennusalan kestävä tulevaisuus -hankkeen ja Green Building Council Finlandin järjestämässä iltapäiväseminaarissa 7.9. valmistauduttiin kiertotalouteen ja mietittiin miten rakennusalan tulisi uudistua. Ella Lahtinen Green Building Council Finlandista muistuttikin, että rakennusala haluaa myös olla osa ratkaisua, eikä vain osa ongelmaa, kuten nyt tällä hetkellä valitettavasti on.
Ella Lahtinen, Green Building Council Finland
Rakennusalan kestävä tulevaisuus -hankkeen ja Green Building Council Finlandin järjestämässä iltapäiväseminaarissa 7.9. valmistauduttiin kiertotalouteen ja mietittiin miten rakennusalan tulisi uudistua. Ella Lahtinen Green Building Council Finlandista muistuttikin, että rakennusala haluaa myös olla osa ratkaisua, eikä vain osa ongelmaa, kuten nyt tällä hetkellä valitettavasti on.
– Rakennusalan on kokonaisuutena voitava olla osa ratkaisua, Lahtinen painotti.
Hukan minimoiminen ensimmäisenä jätehierarkiassa
– Kiertotalouden mahdollisuudet on huomioitava jatkuvasti rakennuksen koko elinkaaren aikana. Lyhyemmän elinkaaren tuotteet on oltava irrotettavissa, vaihdettavissa ja huollettavissa niin, ettei pidemmän elinkaaren osiin rakennuksesta, kuten esimerkiksi vaikka 100 vuotta kestävään runkoon, tarvitse kajota.
Lahtinen muistutti myös, että jätehierarkiassa ensimmäisenä vaihtoehtona on jätteen määrän vähentäminen ja siinä rakennusalan täytyisi olla aktiivisempi ja pyrkiä hukan minimoimiseen.
– Toisena jätehierarkiassa on uudelleenkäyttö ja vasta kolmantena kierrätys eli uusiokäyttö, hän huomautti.
Katsauksessaan rakennusalan säädöskehitykseen Lahtinen huomautti, että säädöksissä tuodaan esille rakennus- ja purkumateriaalien selvitys sekä elinkaariominaisuudet:
– Rakennuksen tulisi olla purettavissa ja uudelleenkäytettävissä joko rakennuksen osina tai materiaaleina. Jätelainsäädännön mukaan taas käyttökelpoisten rakennusten osat ja tuotteet on otettava talteen ja käytettävä uudelleen. Rakennustyömailta on löydyttävä astiat 11 erilliskerättävälle jätelajille.
Lahtinen myös painotti, ettei kuitenkaan lakien ja säädösten noudattaminen välttämättä ole itsessään vielä kovin vastuullista, vaan ainoastaan vähimmäisvaatimus. Lahtinen esitteli puheenvuorossaan, miten kiertotalous huomioidaan niin rakennustuotteiden valmistuksessa, rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä ja ylläpidossa, korjauksissa sekä purkuvaiheessa.
Tarvitaan enemmän siirrettäviä ja muunneltavia rakennuksia
Jaakko Torvinen
Arkkitehti Jaakko Torvinen esitteli suunnittelemaansa Pikku-Finlandia -rakennusta, joka on suunniteltu ja rakennettu väistötilaksi Finlandia-talon perusparannuksen ajaksi. Rakennus on siirrettävissä, joten Helsingin kaupunki voi käyttää sen myöhemmin muualla. Moduuleista rakennettu Pikku-Finlandia voidaan tulevaisuudessa siirtää ja pystyttää uudelleen myös L-mallisena tai kahtena erillisenä rakennuksena.
Suunnittelussa huomioitiin myös kestävyys ja kiertotalous siten, että kaikki tekniikka jätettiin näkyviin, jolloin rakennusmateriaaleja tarvittiin vähemmän.
– Kuntien pitäisi suunnitella ja rakennuttaa enemmän siirrettäviä ja muunneltavia rakennuksia, sillä kuntien väestörakenteet muuttuvat ja samalla muuttuvat tarpeet esimerkiksi päiväkodeille ja kouluille, Torvinen huomautti.
Esittelyssä tulevaisuuden Ravilaakso sekä Petolahden CLT-rakenteinen lukio
Rakennusalan projektipäällikkö Mauritz Knuts esitteli estyneen Oliver Schulte-Tiggesin puolesta Vaasan Ravilaaksoa, joka on ainutlaatuinen tulevaisuuden asuinalue. Ravilaaksoon on rakennettu jo ensimmäisiä katuja ja ensimmäisten kortteleiden rakentaminen alkaa pian. Alueelle on tulossa myös monipuolinen ja kompakti kiertotalouskortteli, jossa edistetään älykästä liikkumista, panostetaan yhteisöllisyyteen sekä lähipalveluihin ja lähitalouteen, huomioidaan viherympäristö sekä kestävät energiaratkaisut.
Margareta Bast-Gullberg ja John Södergran
Maalahdesta tekninen johtaja John Södergran ja Petolahden lukion rehtori Margareta Bast-Gullberg esittelivät uutta CLT-rakenteista Petalax Gymnasiumia, joka valmistui noin vuosi sitten. Rakennuksen seinät ovat ristiinliimattua massiivipuuta eikä 30 cm paksuissa seinissä tarvita eristystä. Ainoastaan äänieristyksen vuoksi rakennuksen väliseiniä on eristetty.
Bast-Gullberg vakuutti käyttäjien olevan enemmän kuin tyytyväisiä uusiin tiloihin:
– Nuoret olivat mukana suunnittelemassa tiloja ja myös pitävät niistä huolta. Tiloissa kuljetaan sisäkengillä tai villasukilla, ja myös siivoajat ovat tyytyväisiä hiotun betonilattian ominaisuuksiin. Saimme terveen ja hiljaisen rakennuksen.
Södergran kertoi, että Maalahdessa tehdyn ilmastostrategian myötä tehtiin aktiivinen valinta puurakentamisesta ja nyt myös kuntaan on tulossa myös päiväkoti CLT:stä.
– Lukiorakennuksen kanssahan meillä jopa alittui budjetti, Södergran kertoo.
Projektipäällikkö Mauritz Knuts sekä moderaattorit Pia Simons ja Johan Ångerman
