Uutiset

Vaasan seudun vahva energiaosaaminen lupaa hyvää, mutta verkostoitumista kaivataan lisää. Muun muassa tämä kanta nousi voimakkaasti esiin kaupunkiseutujen pudotuspelikeskustelussa, jota käytiin Energinen Vaasan seutu Suomen kartalle -seminaarissa maanantaina 16.1.2012. VASEKin järjestämään tilaisuuteen saapui salin täydeltä väkeä kuulemaan valtakunnan parhaita aluekehittämisen asiantuntijoita, jotka kertoivat seutujen välisestä kilpailusta, sen syistä ja seurauksista. Kaikki puhujat ounastelivat alueellemme menestystä, mutta vain tietyillä edellytyksillä. Mikä sitten on Vaasan seudulle paras pelitaktiikka?

Energiasta paikallista pörinää

Tämän hetken yhteiskuntamalli tasapainoilee vedenjakajalla: luvassa on valtion kuntarakenneuudistusta sekä julkisen talouden vakauttamista, muutoksia ja leikkauksia. Kautta aikojen aluekehitys on tapahtunut pitkälti sattumien kautta, joten tarkan menestysreseptin kirjoittaminen pudotuspelejä varten on vaikeaa.
- Kaupunkiseudun on vain luotava tuleville sattumille hyvät edellytykset, muotoilee TEMin entinen aluekehitysjohtaja Janne Antikainen.

Parhaiden edellytysten luominen juuri Vaasan seudun menestykselle on alkanut hajautetun mallin yhteiskunnasta. Malli haki rajaviivojaan jo toisen maailmansodan jälkeen mutta korostui erityisesti 1990-luvun laman myötä. Tampereen yliopiston professori Markku Sotaraudan mukaan silloin kilpailukyky- ja innovaatiopolitiikka alkoivat yhä enemmän nostaa päätään. Alueet ja kaupungit alkoivat kilpailla toistensa kanssa huomiosta, yritysten sijoittumisesta ja osaavasta työvoimasta.
- Vaasan seudulle se on ollut suosiollista! Oulun yliopiston professori Sami Moisio huomauttaa.

Hajautetun yhteiskuntamallin keskuksiksi muotoutuivat ympäri Suomea yliopistokaupungit, joissa tietyt palvelut, instituutiot ja osaaminen kukoistavat. Sotarauta puhuu hyvästä paikallisesta pörinästä, joka tarkoittaa seudun tiivistä yhteistyötä ja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän erikoistumista: alan yrityksillä on hyvä maaperä toimia ja työpaikkoja riittää. Vaasan seudulla paikallista pörinää luo tietysti vahva energia-alan osaamiskeskittymä, joka ei kalpene edes kansainvälisesti katsottuna.
- Täällä on saatu hyvä stoori kasaan ja eri toimijat ymmärtävät mikä se on, kehaisee Antikainen.

Ei saa tuudittautua paikoilleen

Sotarauta ja Moisio kyseenalaistavat kuitenkin vahvasti, miten pitkään 1990-luvun opeilla on menestyksekästä jatkaa.
- Hajautettu yhteiskuntamalli ei tulevaisuudessa sellaisenaan enää toimi. Suomeen muodostetaan 5-7 suurkaupunkia. 2000-luvun aluekehitysraporttien mukaan maan kaupunkiseutujen välillä on juuri nyt meneillään yhä koveneva kilpa, Moisio tietää.
- Keskittymät ovat olleet hyviä mutta niilläkin on rajansa. Liiallinen erikoistuminen voi kääntyä itseään vastaan. Enemmän voisi peräänkuuluttaa myös kokeilevaa innovaatiopolitiikkaa, jossa luodaan alustoja aloille, minkä seurauksia ei tiedetä. Kehittämiskoneisto ei usein näe niitä, koska olemme valinneet alat, joita haluamme katsoa, Sotarauta ravistelee.

Paneelikeskustelun osallistujia (vas.): Oulun yliopiston professori Sami Moisio, Vasabladetin pääkirjoitustoimittaja Peter Ehrström, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa ja Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki.

Professorit muistuttavat, että vaikka paikallinen yhteistyö olisi täydellistä, se on silti vain paikallista. Seurauksena saattaa syntyä toki erittäin tehokas, mutta umpioitunut kaupunki. Sellainen ei välttämättä tulevaisuudessa toimi saatikka menesty.
- Kaupunkiseutujen kilpailu on hyödyllistä, jos se johtaa ajatusten kehittymiseen ja vuorovaikutukseen. Yhteistyö voi kuitenkin kärsiä reviiriajattelun takia. Esimerkiksi Vaasan ja Seinäjoen väliset jännitteet voivat vähentää koko alueen etua, jos kilpailusta muodostuu toiminnan tavoite. Se voi pahimmillaan ajaa toimintaa alueelta pois, huomauttaa Moisio ja heittää ilmaan kysymyksiä: Tuottaako hyvinvointi kilpailukykyä vai kilpailukyky hyvinvointia? Entä tuottaako eriytyminen vai eheytyminen kilpailukykyä?

Silmät auki kaikkiin ilmansuuntiin

Jotta Vaasan seudulla ei umpioiduta, yhteyksiä maailmalle täytyy korostaa ja kumppaneita kannattaa hakea yllättävistäkin suunnista. Seudun vahvoilla vientiprosenteilla ja uusien kansallisten verkostojen luomisella on elintärkeä merkitys. Antikainen korostaa, että jatkossa selkä ei saakaan olla sisämaahan päin, vaan katse kannattaa kääntää ja tutkia myös pohjoisen, idän ja etelän suunnat yhteisten kehityskäytävien löytämiseksi.

Hänen mukaansa alueellisesti hyvän kehityksen elementit ovat aina kunnossa olevat infrastruktuuri, osaaminen ja kehittämistapa.
- Vaasassa infra toimii, ainoastaan sijainti ja saavutettavuus on pieni kysymys. Osaaminen on täällä erinomaista, mutta siteet ja suunnat muualle tarvitsevat vielä konseptointia. Kaupunkiseutujen pudotuspeleissä erityisesti kehitys on yhä enemmän se erotteleva kysymys, mikä tekee alueesta kiinnostavan. Haasteena on saada koko kenttä mukaan kehittämiseen. Töppäyksiä voi tulla, niitä ei pidä pelätä. Todellisuudessa kehittämistapa on aivan yhtä tärkeää kuin kehittämisen sisältö.

VASEKin vestintäpäällikkö Suvi Markko pohjusti keskustelua kertomalla Vaasan seudun vahvuuksista.

Julkisissa investoinneissa on odotettavissa lisääntyvää keskitystä, jolloin panoksia jaetaan pääasiassa muutamille suurille kaupunkiseuduille. Moision piirtämien vaihtoehtokarttojen mukaan kaupunkiseutujen kilpailu ja poliittiset päätökset voivat johtaa joko vähemmän hajautettua tai jopa pääkaupunkivoittoista metropolivaltiota kohti. Vaasassa on siis suuri tarve taistella oman seudun menestyksestä suurempien kaupunkiseutujen rinnalla.
- Myös innovaatiopolitiikassa tuetaan keskittymissuuntaa. Tämän seudun on vain pidettävä kiinni siitä, että valtion innovaatiopanokset tulevat juuri tänne, hän toteaa.

Antikainen ennakoi, että tulevaisuuden kehitystrendi tulee olemaan osaamisvetoista, sillä globaalisti Suomi ei voi muuten pärjätä.
- Vaasan seudun osaamispuolella on ainakin ihan oikea pohja, oikeanlaisia osaamisintensiivisiä toimijoita sekä väestö, joka toimii kaiken polttoaineena. Täältä löytyy paljon hyviä ituja ja potentiaalista kehitystä, joilla pudotuspeleissä ollaan vahvemmilla.

Teksti: Anni Kiviniemi, Viestintätoimisto Winglet
Kuvat: VASEK