Nuoren yrityksen toiminta on vakiintunut
Puolitoista vuotta sitten Startian uusyrityskonsultoinnin kautta yrittäjäksi ryhtynyt Kari Salomaa on tyytyväinen uravalintaansa. Muun muassa prosessien johtamisessa sekä esimies- ja tiimityötaitojen kehittämisessä asiakkaitaan auttava PathMaker-konsulttiyritys on saanut jalansijaa markkinoilla ja löytänyt myös hyviä yhteistyökumppaneita.
Yrittäjä on valmis lisäämään kierroksia
Puolitoista vuotta sitten Startian uusyrityskonsultoinnin kautta yrittäjäksi ryhtynyt Kari Salomaa on tyytyväinen uravalintaansa. Muun muassa prosessien johtamisessa sekä esimies- ja tiimityötaitojen kehittämisessä asiakkaitaan auttava PathMaker-konsulttiyritys on saanut jalansijaa markkinoilla ja löytänyt myös hyviä yhteistyökumppaneita.
– Yritystoiminnan aloittamiseen ja vakiinnuttamiseen meni enemmän aikaa kuin aluksi kuvittelin. Kuluneina kuukausina olen huomannut, että konsultoinnin tai valmennuksen ostopäätökset kestävät parhaimmillaankin kuukausia, Salomaa tunnustaa. – Onneksi Startian Tommi Virkama laittoi suunnitteluvaiheessa jäitä hattuuni ja kehotti tekemään aikataululaskelmista realistisempia.
Salomaa onkin kiitollinen sekä Startialle että ELY-keskukselle, ja siellä erityisesti Tommi Sykölle, saamastaan tuesta ja ohjauksesta yrityselämän alkutaipaleella.
Paljon kehittämisideoita
Salomaa ei ole aikataulujen venymisestä lannistunut, vaan hänellä on koko ajan monta rautaa tulessa ja uusia kehittämisideoita kypsymässä. Hän olisi valmis antamaan itsestään vielä enemmän, jotta asiakkaat voisivat kehittää toimintaansa entistä paremmaksi – kunhan vain oikeat kanavat löytyvät.
– On hienoa, että Vaasan aikuiskoulutuskeskus ja Pohjanmaan ELY-keskus uskovat kaltaisiini paikallisiin osaajiin. Niiden kautta on löytynyt uusia asiakkaita, jotka ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun, Salomaa sanoo.
Kasvatus- ja opetusviraston johtoryhmä on kokoontunut coaching-istuntoon PathMakerin kotoiseen toimistoon. Pienryhmätöitä tekemässä vasemmalta lukien Juha-Pekka Lehmus, Harry Swanljung, Kirsi Ikäheimonen, Birgitta Höglund, Lillemor Gammelgård ja Berit Mäkinen Kari Salomaan ohjatessa tilannetta.
Tänä keväänä Vaasan seudun energiakeskittymä on ollut paljon esillä julkisuudessa maaliskuisen EnergyWeek -tapahtuman järjestämisen ja etenkin Energialähettilään valinnan yhteydessä. Se on saanut Salomaan miettimään, millä tavoin koko seutua hyödyttävää klusteria voisi entisestään kehittää.
– Paikallisella konsulttiosaamisen avulla voisi kehittää energiaklusterin yrityksiä siten, että klusterista tulisi entistä vahvempi ja menestyvämpi. Energiaklusterin vahvistuminen nimittäin kasvattaa koko seudun menestymistä, Salomaa pohtii. – Jotenkin nuo yritykset ja osaavat konsultit vain pitäisi saada kohtaamaan toisensa.
Salomaan mielestä energiaklusteri on kuin puutarha, jossa juuristot muodostuvat alihankkijayrityksistä, joiden vahvistamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta päähankkijayritykset kukoistavat ja menestyvät. Koulutus, valmennus ja konsultointi ovat hyviä ravinteita tähän energiapuutarhaan.
Esimerkiksi ryhmäcoaching ja lean-toiminta olisivat käyttökelpoisia välineitä energiakeskittymän yritysten toiminnan kehittämiseen. Hän on jo alustavasti keskustellut asiasta kollegansa Kalervo Laaksoharjun kanssa ja suunnitelma klusteriyritysten kehittämiseksi on muotoutumassa.
Coachingia johtoryhmille
Samaan aikaan, kun Salomaa miettii jo uusia kehittämiskohteita, hän konsultoi ja valmentaa olemassa olevia asiakkaitaan. Hieno päänavaus Vaasan kaupungin suuntaan oli viime vuoden lopulla tehty sopimus kasvatus- ja opetusviraston sekä atk-osaston johtoryhmien valmentamisesta. Nämä ovat pilottiryhmiä, joiden saamien kokemusten perusteella kaupunki päättää mahdollisista lisätilauksista.
– Näissä ryhmissä on tavoitteena kehittää johtoryhmien toimintaa ryhmäcoachingin avulla. Vaikka coaching on ehkä tunnetumpi yksilövalmennusmuoto, se sopii myös ryhmän valmentamiseen ja kehittymiseen, Salomaa kertoo.
Kari Salomaa antaa ohjeita Juha-Pekka Lehmukselle ja Harry Swanljungille.
Aivan samoin kuin yksilövalmennuksessa myös ryhmäcoachingissa on kyse omien vahvuuksien tunnistamisesta ja paremmasta hyödyntämisestä. Coach ei anna valmiita vastauksia, vaan ohjaa ryhmää löytämään ne itse.
– Me haemme ryhmäcoachingista jäntevyyttä johtoryhmätyöskentelyyn, joka on ajan kuluessa päässyt liiaksi rönsyilemään. Ulkopuolisen coachin avustamana olemme joutuneet miettimään toimintatapojamme ja miettimään niiden parempaa toteutusta, ja meitä se on auttanut, sanoo Vaasan kaupungin kasvatus- ja opetusviraston johtaja Harry Swanljung.
– Coaching on sopiva tapa omakohtaiseen oivaltamiseen, jossa coach toimii eräänlaisena katalysaattorina. Ideana on löytää itse sopivat ratkaisut, sillä ei kukaan ulkopuolinen voi tulla sanelemaan, miten toimintaa on kehitettävä, hän jatkaa.
Salomaan mukaan ryhmäcoaching eroaa yksilöcoachingista siten, että coachin on huolehdittava jäsenten tasavertaisesta osallistumisesta ja vaikutusmahdollisuudesta istuntojen aikana. Ryhmän jäsenten tulisi osallistua keskusteluun, vaikka keskustelun aihe menisi oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
Coaching sopii erinomaisesti ryhmän toiminnan kehittämiseen, koska siinä muutoksia tehdään alusta lähtien ja niistä saatuja kokemuksia voidaan käyttää hyväksi coaching-prosessin edetessä. Ryhmätyötä Kari Salomaalle purkavat Lillemor Gammelgård ja Berit Mäkinen Birgitta Höglundin ja Kirsi Ikäheimosen vielä kirjoittaessa.
Vaikka kasvatus- ja opetusviraston johtoryhmän valmennusprojekti jatkuu vielä jonkin aikaa, Swanljungin mielestä sen avulla on päästy toivottuihin tuloksiin. Hän suositteleekin coachingia vastaavassa tilanteessa oleville ryhmille, joissa hyviin ajatuksiin perustuva toiminta on päässyt lipsumaan alkuperäisestä tavoitteesta.
Teksti ja kuvat: Johanna Haveri
Lue myös aiemmat artikkelit Kari Salomaan yrityksen vaiheista: