Uutiset

Paikkaan on rakennettu vipupooki eli vipumajakan jäljitelmä.

Kun haluaa yhdistää Merenkurkun geologian, luonnon ja historian, kannattaa vierailla Molpehällorna-saarilla Korsnäsissä. Molpehällorna on saariryhmä, joka on muodostunut neljästä yhteen kasvaneesta saaresta, mikä tuo maankohoamisen konkreettisesti esiin.

Paikan historiasta muistuttaa muun muassa saarelle rakennettu vipupooki eli vipumajakan jäljitelmä. Vipuvarren koriin sytytettiin tuli, joka nostettiin korkealla valaisemaan veneilijöitä. Alkuperäinen vipupooki rakennettiin tiettävästi 1668.

Vieraile omatoimisesti tai ryhmän kanssa

 Saaristoluontoon tutustuminen onnistuu omatoimisesti esimerkiksi kävelemällä luontopolkua pitkin. Kävelyn jälkeen voi nauttia piknik-lounaasta saaristomaisemaa ihaillen. Ryhmille järjestetään tilauksesta opastettuja retkiä. Kesä on paras vierailuaika, ja veneille on tarjolla hyvä rantautumispaikka. Talvisin saariryhmälle pääsee hiihtämällä jäitä pitkin. Matka on noin kahdeksan kilometriä.

Kun Merenkurkulle haettiin maailmanperintökohteen statusta, alueella vieraili Unescon edustaja Jim Thorsell Kanadasta. Kyseessä oli viimeinen tarkastus ennen kuin päätettiin, hyväksytäänkö Merenkurkun saaristo maailmanperintölistalle. Thorsell kysyi silloiselta Korsnäsin kunnanvaltuuston puheenjohtajalta Ann-Sofi Backgrenilta, miten paikalliset asukkaat suhtautuisivat maailmanperintöalueeseen.

 – Vastasin uskovani ja toivovani, että paikallisista tulee ylpeitä maailmanperintölähettiläitä, Backgren muistelee.

Viimeinen majakanvartija pelasti rakkaansa venäläisiltä sotilailta

Backgren on sittemmin ollut kehittämässä maailmanperintöalueen matkailua esimerkiksi suunnittelemalla matkailupakettia tähän ainutlaatuiseen kohteeseen. Saarten historia on kiehtonut Backgrenia, ja erityisesti tarina sen viimeisestä majakanvartijasta Jakob Rautiosta.

Jakob Raution elämässä riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Hän rakastui Katri-nimiseen naiseen, jonka venäläiset sotilaat ryöstivät. Jakob onnistui pelastamaan rakkaansa, joka kuitenkin kuoli myöhemmin synnytettyään Selmi-tytön. Vuonna 1790 Jakob muutti Selmin kanssa majakanvartijaksi näille Molpen saarille. Jakob Rautio kuoli vuonna 1808, kun samat venäläiset sotilaat, joilta Jakob pelasti Katrin, saapuivat saarille Suomen sodan syttymisen vuoksi.

Kuvan Fyrvaktaren på Moikepää -kirja on vuodelta 1891. Siinä kerrotaan Molpehällorna-saarten viimeisen majakanvartija Jakob Raution elämäntarina.

Jakob Raution tarina kerrotaan Jon Olof Åbergin vuonna 1883 kirjoittamassa kirjassa Fyrvaktaren på Moikepää. Teoksesta oli kopion kopio Korsnäsin kirjastossa. Myöhemmin Backgren löysi kirjan kolmannen painoksen vuodelta 1891 Kuopion varastokirjastosta.

– Fyrvaktaren på Moikepää -kirja oli viimeksi lainattu 1925 Porin kirjastosta. Uskomatonta, että se oli siitä huolimatta säilynyt yli 80 vuotta.

Backgren julkaisi 12.8.2016 kirjan Jakob Rautio – den siste Fyrvaktaren på Moikepää fyr. Berättelser från världsarvet Kvarkens skärgård, jossa hän kertoo Raution tarina uudelleen.
– Kirjan kirjoittaminen on minun tapani säilyttää kulttuuriperintöä. Olen ylpeä maailmanperintöalueestamme. Kivemme ovat uniikkeja koko maailmassa.

Ann-Sofi Backgren on ylpeä maailmanperintöalueesta ja sen ainutlaatuisista kivistä.

Teksti: VASEK
Kuvat: VASEK ja Ann-Sofi Backgren

Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luontokohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Merenkurkussa maankohoamisilmiö tulee parhaiten esille koko maailmassa, ja maankohoamisen nopeus on yksi maailman suurimmista. Maankohoaminen on osa prosessia, joka aiheutuu jääkauden jäätikön sulamisesta. Lisäksi Merenkurkun saaristossa on ainutlaatuisia jääkautisia muotoja, kuten De Geer- moreenit ja Ribbed-moreenit, jotka tekevät alueen maisemasta vaihtelevaa.

Lisätietoa: http://www.merenkurkku.fi/koe-merenkurkku/

Lue myös muut Merenkurkkuun liittyvät jutut:

Mikkelinsaarten risteily / Varppi,  Granösundin saaristolaismuseo, Sommaröhallen, Aava Kertun kotitila, Café & Restaurant Salteriet, Merenkurkun majatalo, Kvarkenturer, Meribjörkö