Maalivahtien tehtailua
Punapuseroinen mies kulkee pitkin Kuparisaaren jäähallin aulaa puhelin korvallaan ja keskusteluun uppoutuneena. Lopulta hän saapuu luokseni anteeksi pyydellen ja selittää, että kyseessä oli työpuhelu: nuorten jääkiekkomaajoukkueen valmentaja soitti ja kysyi tietoja valmennettavista maalivahdeista. Muutaman minuutin viivästys ei kuitenkaan haastattelua haittaa - on hyvä, että valmentajat soittelevat ja kyselevät kuulumisia.
Punapuseroinen mies kulkee pitkin Kuparisaaren jäähallin aulaa puhelin korvallaan ja keskusteluun uppoutuneena. Lopulta hän saapuu luokseni anteeksi pyydellen ja selittää, että kyseessä oli työpuhelu: nuorten jääkiekkomaajoukkueen valmentaja soitti ja kysyi tietoja valmennettavista maalivahdeista. Muutaman minuutin viivästys ei kuitenkaan haastattelua haittaa - on hyvä, että valmentajat soittelevat ja kyselevät kuulumisia.
- Onneksi meillä on täällä Vaasassa niin kyvykkäitä poikia, että maajoukkuevalmentajat ovat kiinnostuneita heistä, toteaa punapuseroinen mies, Maalivahtitehtaan tehtaanjohtaja Tapio Kotola.
Oma urheilu-ura yritysidean pohjalla
Vaasalaissyntyinen Kotola on itse pelannut jääkiekkomaalivahtina juniorista lähtien. Jääkiekko kuljetti miestä ympäri Suomea, tutuiksi tulivat niin Lahti, Tampere kuin Seinäjokikin. Kotolan peliura päättyi S-kiekon riveissä keväällä 2009.
Tapio Kotola toivottaa jääkiekkomaalivahdit, niin lapset kuin aikuiset, tervetulleiksi tehovalmennukseen. Nyt keväällä ennen kauden loppua on hyvä aika kokeilla esimerkiksi yksilövalmennustunteja.
Kotola muutti takaisin Vaasaan vuonna 2006, kun hän aloitti insinööriopinnot Vaasan ammattikorkeakoulussa. Siitä lähtien hän on ollut mukana myös Junior Sportin maalivahtivalmennuksessa. Vaasan Sportin A-nuorten SM-liigajoukkueen maalivahtivalmentajaksi hänet palkattiin vuonna 2009 ja vuotta myöhemmin hän aloitti myös Vaasan Sportin edustusjoukkueen maalivahtivalmentajana. Lisäksi hän on vastannut Vaasan urheiluakatemian aamuharjoitusten maalivahtivalmennuksesta vuodesta 2007 lähtien.
- Olin miettinyt jo aiemmin, että tätä työtä voisi tehdä myös oman yrityksen kautta ja lopulta viime kesänä perustin oman yrityksen, Maalivahtitehtaan, Kotola kertoo. - VASEKin yritysneuvoja Raine Vasanoja auttoi minua yrityksen perustamisvaiheessa.
Maalivahtivalmennuksesta pulaa
Kotola tietää, että esimerkiksi jääkiekon junioritoiminnassa on puutetta pätevistä maalivahtivalmentajista. Maalivahtien valmentaminen on yksilövalmennusta ja sen järjestämiseen eivät monen seuran rahkeet riitä.
- Vaasassa on tehty muutama vuosi aktiivisesti työtä juniorien maalivahtivalmennuksen eteen ja nyt meillä on hyviä, koulutettuja maalivahtivalmentajia joka joukkueessa aina 9-vuotiaista 15-vuotiaisiin.
Kotola haluaisi pitkällä tähtäimellä kehittää Jääkiekkoliiton keskimaan alueen - johon kuuluvat Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnat - maalivahtivalmennusta samaan tapaan kuin Vaasassa on tehty. Siihen menee kuitenkin vielä aikaa, sillä hänen mukaansa maalivahtivalmennuksen kulttuuri ei ole vielä riittävästi kehittynyt keskimaan alueella eikä maalivahtien yksilövalmennusta pidetä riittävän tärkeänä seurojen johdossa.
Urheiluseurojen maalivahdeille Maalivahtitehdas tarjoaa myös leiritoimintaa.
- Olen ollut yhteydessä muutamiin seuroihin ja informoinut heitä siitä, että Jääkiekkoliiton valmennuksen lisäksi on olemassa muitakin kanavia kehittää maalivahtien valmennusta, hän sanoo.
Monta toimintamuotoa
Maalivahtitehtaasta on mahdollisuus ostaa monenlaisia valmennuspalveluja: tekniikkavalmennusta, oheisharjoittelua, henkistä valmennusta niin yksilöille kuin ryhmillekin. Seuroille suunnatut palvelut ovat erilaisia kuin yksilöille suunnatut palvelut. Kaikki valmennus räätälöidään kunkin ryhmän tai osallistujan mukaan.
- Tarjoan myös koulutuspalveluja maalivahtivalmentajille. Esimerkiksi Junior Sportin maalivahtivalmentajat kokoontuvat kanssani noin kerran kuussa ja käymme läpi erilaisia valmennustilanteita ja -materiaalia.
Sitten, kun työtilanne hieman rauhoittuu - tai Maalivahtitehtaaseen palkataan lisää työntekijöitä - Kotola haluaisi tuottaa rauhassa lisää valmennusmateriaalia, lisätä yksityisvalmennuksen osuutta, pitää lisää leirejä juniorimaalivahdeille ja laajentaa toimintaansa myös lähialueen seuroihin.
Monta rautaa tulessa
Haastattelija hengästyy jo pelkästään Kotolaa kuunnellessaan, vaikka mies itse on rauhallinen kuin viilipytty. Hengästymistä lisää tieto siitä, että kaiken jääkiekkotyön lisäksi Kotola tekee 60-prosenttista työviikkoa suunnitteluinsinöörinä Citec Oy:n palveluksessa. Miten ihmeessä mies ehtii kaikkea tätä?
Maalivahtileirit ovat päiväleirejä, jotka ovat täynnä toimintaa aamusta iltaan.
- Täytyy tunnustaa, että välillä päivät venähtävät melko pitkiksi, Kotola tunnustaa. - Valmennuspuolella työt ovat lisääntyneet niin paljon, että mielessä on käynyt uuden työntekijän rekrytoiminen. Nyt ei kuitenkaan ole sen aika.
Toistaiseksi Kotola asuu kahdestaan avovaimonsa kanssa, joten vielä eivät lapset ole parkumassa perään, vaikka mieheltä kuluisi muutama ilta viikossa koleassa Kuparisaaressa.
Teksti: Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia
Kuvat: Johanna Haveri ja Maalivahtitehdas