Koronavirus on muuttanut hetkessä monen suomalaisen yrityksen toimintaedellytyksiä. Useat yritykset ovat ilmoittaneet lomautuksista ja näyttää vääjäämättä siltä, että kohta huolestuttavan monelta yritykseltä puuttuu kassavaroja palkkojen, eläkemaksujen, verojen ja muiden laskujen maksamiseen.

Asianajajatoimisto Näsman & Båsk Oy:n asianajajan Christian Näsmanin mukaan nyt puhutaan mahdollisesta konkurssiaallosta. Jos oletetaan kuitenkin, ettei koronakriisi ole pysyvä ilmiö, vaan tilanne, joka koskettaa meitä rajoitetun ajan, on hänen mukaansa erityisen tärkeää yrittää välttää konkursseja kaikin keinoin. Jos valtion tukitoimet eivät riitä pelastamaan yritystä taloudellisesti, on konkurssi mahdollista välttää tukeutumalla toiseen oljenkorteen.

– Yrityssaneeraus on inhimillinen ja taloudellisesti järkevä vaihtoehto konkurssille. Se on tarkoitettu vaihtoehdoksi yrityksille, joilla on taloudellisia vaikeuksia, mutta joilla on pitkällä tähtäimellä edellytykset selviytyä ongelmistaan. Vaikka velkojat, kuten verohallinto ja pankit joutuvat yrityssaneeraustapauksessa luopumaan jonkin verran saatavistaan, on lopputulos silti kokonaisvaltaisesti yleensä parempi kuin konkurssitilanteessa, Näsman toteaa.

Hänen mukaansa saneerauksen etu yritykselle ja sen omistajille on siinä, että yritys voi jäädä eloon tilapäisestä talouskriisistä huolimatta. Myös työntekijät ja yhteiskunta hyötyvät, sillä ainakin osa työpaikoista säilyy, kun taas konkurssissa kaikki menettävät työnsä.

Näsman puhuu kokemuksella, sillä hän on työskennellyt insolvenssiasioiden parissa 30 vuotta. Hän on myös konkurssiasiain neuvottelukunnan jäsen ja Suomen Asianajajaliiton hallituksen jäsen. Vuosien varrella hän on nähnyt kuinka taloudelliset kriisit ovat johtaneet monet terveet yritykset maksukyvyttömiksi, eikä hänen työnsä näin ollen aina ole ollut helpoimmasta päästä.

– Olin nuori opiskelija, kun toimin nimismiehen sijaisena ja vastasin mm. ulosotosta 1990-luvun alussa laman aikana. Voimakas konkurssiaalto johtui silloin osittain siitä, että vaihtoehtoja ei ollut tarjolla. Yrityssaneerauslaki astui voimaan 1993, eikä siten ehtinyt pelastamaan kaikkia yrityksiä konkurssilta, hän kertoo.

Näsman muistelee, että laman aikana 1990-luvun alussa vuodessa jätettiin 6 000–7 000 konkurssihakemusta. Silloin työpaikkoja menetettiin valtava määrä ja samalla yhteiskunta menetti verotuloja. Viime vuosina vuosittaisten konkurssihakemusten määrä on ollut reilu 2 000. Nyt hän arvioi, että on olemassa riski, että tämä tilasto muuttuu radikaalisti.

– Yrityssaneerauksella ei tarkoiteta pelkkää velkojen leikkaamista, vaan sillä pyritään myös löytämään toimia, jotka parantavat yrityksen kannattavuutta. Velkojen leikkaus on helpotus, mutta yrityksen pitää myös maksuohjelman avulla osoittaa, kuinka jäljellä olevat velat maksetaan, hän kommentoi.

Yrityksen saneeraukselle on käytännössä kolme menettelytapaa: vapaaehtoinen sopimus yrityksen ja velkojien välillä, yrityssaneerauslain mukainen yrityssaneeraus, jota haetaan käräjäoikeuden kautta sekä näiden kahden yhdistelmä. Vapaaehtoinen saneeraus onnistuu parhaiten silloin, kun yrityksen talousvaikeuksiin pyritään hakemaan ratkaisua jo varhaisessa vaiheessa.

Myös VASEKin yritysneuvoja Kenneth Dahlkvist on samaa mieltä siitä, että yrityssaneeraukseen tulee hakeutua hyvissä ajoin.

– Jos yritys ajautuu tilapäiseen mutta huomattavaan taloudelliseen kriisiin, on järkevää olla pikimmiten yhteydessä alan asiantuntijaan. On valitettavaa, että saneerausprosessi aloitetaan usein liian myöhään. Jos yrityksen talous on jo päässyt romahtamaan, voi tilanteesta olla vaikeaa tai jopa mahdotonta selviytyä ilman konkurssia. Realistinen ja todenmukainen suunnitelma saneeraukselle on perusta sen onnistumiselle, hän toteaa.

Näsman lisää, että joissakin tilanteissa yrityksen maksukyvyttömyyttä ei kuitenkaan voida korjata edes yrityssaneerauksen avulla. Näissä tilanteissa on tarkoituksenmukaisinta päättää maksukyvyttömän yrityksen toiminta konkurssimenettelyssä.

– On mahdotonta ennustaa kauanko koronan aiheuttama kriisi jatkuu, mutta jossakin vaiheessa se on ohi ja kuljemme taas kohti parempaa tulevaisuutta, Näsman summaa.