Työpaja herätti kiinnostusta. Tomas Häyryn puheenvuoro käsitteli Ekosysteemisopimusta kaupunkikehittämisen välineenä.

Osana Hiilineutraalin Vaasan seudun referenssiympäristön systeeminen design -hanketta järjestettiin 28.11. Vaasan yliopistolla Vaasan kaupungin innovaatioekosysteemin tulevaisuus työpaja. Lähes 40 yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, rahoittajien ja muiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sidosryhmien edustajaa kokoontui yhteen vaihtamaan ajatuksia ja laatimaan esityksiä Vaasan kaupunkiseudun ja valtion välillä solmitun innovaatioekosysteemisopimuksen puitteissa toteutettavista kehittämistoimista. Tavoitteena oli tuoda tätä työtä konkreettisemmalle tasolle.

Tilaisuus alkoi kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strandin alustuksella ekosysteemisopimusten taustasta. Strandin mukaan Vaasan seudun kehitysosaaminen ja yhteistyö on niin vahvaa, että sille on vaikeaa löytää kilpailijaa edes koko Pohjoismaiden tasolta. Vaasan seudulla on olemassa olevia vahvuuksia käyttäen mahdollista saada aikaan uusia, merkittäviä asioita.

 Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry tuki tätä näkemystä:

– Suomessa Vaasa on ainut paikka, jossa on tarvittavat edellytykset ja synergiaedut. Monesta muusta saman tasoisesta kaupungista ei löydy sekä Technobothniaa, VEBICiä tai vastaavaa Living Labia kuten Aurora Botnia -laiva. Ekosysteemisopimuksen ja hiilineutraaliustavoitteen merkitys kaupungille on valtavan suuri; jos tämä onnistuu, luomme valtavasti työpaikkoja ja työpaikkojen perässä tulee seudulle ihmisiä.

”Ajan jatkumolla 1970 ja 2022 ovat yhtä kaukana toisistaan kuin 1970 ja 1918”

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava johdatteli kuulijat työpajan teemaan puheenvuorollaan Energiaintensiivinen tulevaisuus. Halava korosti vihreän siirtymän suhteen hyvin pragmaattisesti pienten askelten politiikkaa; pienilläkin asioilla voi saada paljon aikaan. Hänen mukaansa nyt pitäisi olla liikkeellä oikeaan aikaan:

– Kun katsotaan kehitystä taaksepäin, noin 50 vuoden jaksoissa on tapahtunut valtavasti asioita. Tämän tiedostaa parhaiten, kun havaitsee, että ajan jatkumolla 1970 ja 2022 ovat yhtä kaukana toisistaan kuin 1970 ja 1918. Mutta kehitysaskeleet ovat nopeutuneet; 15 vuotta tästä vuodesta lukien riittää merkittäviin muutoksiin. Kriisien erityispiirre on se, että ne luovat liikettä, ja tässä ajassa on yhteneviä piirteitä Suomen jälleenrakennuksen aikaan, jolloin saatiin nopeassa tahdissa paljon aikaan, Halava vertaa.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava

 Halava näkee vastuullisuuden merkityksen lopultakin auenneen yrityksille ja organisaatioille:

 – Olemme nyt vastuullisuuden vedenjakajalla: kolmen ensimmäisen aallon aikana vastuullisuus nähtiin kuluna. Nyt neljännen aallon alkaessa nähdään, että vastuullisuus tuottaa: jos tekee vastuullista työtä, rekrytointi helpottuu ja rahoitusta löytyy.

 –  Vaasan ekosysteemin tulisi myös nähdä mahdollisuuksia laajemmin ja luoda siltoja valtion rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Afrikka johtaa aurinkoenergiateknologiassa, mutta onko sinne luotu kontakteja? Tätä on syytä miettiä, sillä kaikkea ei tarvitse tehdä itse, Halava kannusti.

Työpajasta eväitä jatkoon

Merinovan ohjelmajohtaja Sabina Storbacka

Työpajan järjestämisestä vastanneella Merinovan ohjelmajohtaja Sabina Storbackalla on takanaan pitkä kokemus aluekehitystyöstä.  Oikeustiedettä opiskellut Storbacka on aiemmin toiminut erilaisissa projekti- ja yrityskehitystehtävissä. Nykyisessä työssään hän johtaa Merinovan hanketiimiä, joka kehittää laaja-alaisesti energia-alan yritysten toimintaedellytyksiä.

Syyskuusta lähtien nykyisessä toimessaan työskennellyt Storbacka on huomannut, että Vaasan seudun toimijat ovat vahvasti sitoutuneet yhteiseen kehittämiseen.

 – Omaa osaamista jaetaan täällä mielellään ja täältä löytyy rohkeutta kokeilla uutta.

Storbackan mukaan yhteistyö ekosysteemimallin mukaisesti mahdollistaa paljon. Tilausta on myös täysin uusille avauksille. Energiateknologioiden lisäksi voidaan miettiä laajemmin, mitkä toimijat hyötyvät energiasektorista, kuten esimerkiksi Joakim Strandkin tänään painotti.

 – Tänään myös korostui se, että hiilineutraalius ei enää riitä, vaan tavoitteena on hiilinegatiivisuus, huomautti Storbacka ja jatkoi:

 –Työpaja antoi uusia ajatuksia innovaatioekosysteemin työn jatkosta. Hyviä kehitysaihiota nousi muun muassa energian varastoinnin synergioihin, invest-in konseptointiin ja osaajien sitouttamiseen liittyen. Ekosysteemisopimuksella edistämme myös toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin TKI-verkostoihin, mikä auttaa kilpaillun EU- rahoituksen saamista alueelle, summasi Storbacka.

Mikä ekosysteemisopimus?

• Ekosysteemi on yhteistyömalli, joka tuo yhteen yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat ja muut TKI-toiminnan sidosryhmät vauhdittamaan innovaatioita, uutta liiketoimintaa ja uusia ratkaisuja asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Se tarjoaa esimerkiksi ainutlaatuisia pilotointi- ja testiympäristöjä tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
• Ekosysteemisopimukset mahdollistavat kaupunkien ja valtion aiempaa tiiviimmän yhteistyön tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden tukemiseksi.
• Ekosysteemisopimuksen tarkoituksena on myös saada alueelle lisää EU-rahaa erilaisiin kehityshankkeisiin ja investointeihin.

Lue myös aikaisempi juttu aiheesta: TKI-panostusten jatkuvuuteen ja kasvattamiseen sitouduttava yli hallituskausien