Noin 50 henkilön delegaatio Groningenista, Alankomaista vieraili Vaasassa 19.5. Delegaatioon kuului alueellisia ministereitä, Groningenin kaupunginjohtaja, eri yritysten toimitusjohtajia sekä muita johtavissa tehtävissä olevia. Groningenin provinssin ja Groningenin kunnan järjestämä vierailu toteutettiin yhdessä suomalaisten kumppanien ja Alankomaiden Suomen Suurlähetystön kanssa ja sen tarkoituksena on tehostaa maiden välistä yhteistyötä erityisesti uusiutuvan energian, liikenteen ja koulutuksen saralla.

Delegaatio vieraili matkallaan myös Göteborgissa, Tukholmassa, Helsingissä ja Luulajassa. Vaasan vierailun isäntinä toimivat Vaasan kaupunki, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan Kauppakamari, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK sekä Teknologiakeskus Merinova. Vierailupäivän ohjelmassa oli teemoittain käydyt keskustelut sekä yritysvierailuja.

Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry

Groningenin kaupunginjohtaja Koen Schuiling

Aamupäivän ohjelma järjestettiin Vaasan Hankenilla, jossa Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyryn ja Groningenin kaupunginjohtaja Koen Schuilingin tervehdyspuheenvuorojen jälkeen kuultiin Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlinin (kuvassa alla) puheenvuoro, jossa hän valotti vihreää siirtymää Suomen näkökulmasta sekä Vaasassa tehtyä EnergySampo-työtä.

– Haasteet eli ilmaston lämpeneminen ja energian hinnan kohoaminen ovat kaikille tuttuja ja energiamarkkinat muutoinkin muuttuvat nopeasti. Työskentelemällä yhdessä EnergySampo -ekosysteemissä voimme tehdä yhteistyötä järjestelmätasolla eikä vain yksittäisillä osa-alueilla. Myös T&K-työtä voimme tehdä yhdessä ja saada aikaan globaalin tason pilotteja. Mikään yhtiö ei ratkaise näitä ongelmia yksin, Damlin muistutti.

Patrick Cnubben puolestaan esitteli Groningen Hydrogen Valley -mallia integroidusta vetytaloudesta, joka auttaa askeleissa kohti täysin vetyyn perustuvaa yhteiskuntaa. Toisiinsa yhteydessä olevia vetylaaksoja perustetaan ympäri Eurooppaa ja myös pohjoismaista etsitään sopivia kumppaneita.

Teemakeskusteluissa Matti Malkamäen, Hycamite johdolla keskusteltiin vedystä ja hiilidioksidin talteenotosta ja niiden hyötykäytöstä sekä energiajärjestelmissä että teollisuudessa. Samalla vieraille esiteltiin alueellisia pilotteja. Vetytoimialan todettiin kehittyvän tällä hetkellä niin nopeasti, että mikäli uskaltaa silmäänsä räpäyttää välillä, on jo auttamatta myöhässä kehityksestä. Suomalaisten ja pohjoismaisten toimijoiden olisi tärkeä näkyä paremmin eurooppalaisella areenalla, ja yhteistyö esimerkiksi Groningenin vetylaakson kanssa voi avata uusia mahdollisuuksia tähän.

Nordic Battery Belt -teemaryhmä keskustelemassa

VASEKin kehitysjohtaja Riitta Björkenheim johti keskusteluryhmää, jonka aiheena oli Nordic Battery Belt eli energian varastointi ja akkuteollisuuden kehittäminen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Vieraille esiteltiin myös Kokkola Industrial Parkia ja GigaVaasa-aluetta. ”Jos emme nyt ihan kyyneliin asti liikuttuneet, niin olemme erittäin vaikuttuneita tekemästänne työstä akkuarvoketjun rakentamisen parissa. Työhän ei ole enää millään alkumatkalla”, kuului Groningenin edustajien kommentti.

Niin ikään VASEKilta oli kolmannen ryhmän vetäjänä logistiikka-asiantuntija Anna Måtts-Fransén, jonka aiheena oli liikkumisen vihreät vaihtoehdot. Ryhmässä esiteltiin ja keskusteltiin Merenkurkun alueen liikkumismuotoja ja niistä saatuja parhaita käytäntöjä. Groningenin delegaation edustajat esittelivät digitaalista liikkumisen kehittämistä ja näkivät hiilineutraalin liikkumisen saralla lukuisia yhteistyömahdollisuuksia, useita ihan konkreettisiakin. Myös sähkölentoala ja sen tuoma mullistus seudulliseen ja rajat ylittävään yhteistyöhön oli keskusteluissa. ”Tekniikka tai sen puute ei enää estä vihreää siirtymää, mutta on tärkeää, että tekniikan kehittymistä tuetaan poliittisesti ja taloudellisesti. Lait ja säännöt eivät saisi hankaloittaa kehitystä”, keskusteluissa todettiin.

Neljännessä ryhmässä aiheena oli henkinen pääoma eli osaajien kilpailu, koulutus ja osaamisen yhdistäminen, yhteistyö sekä asiantuntemuksen jakaminen. Pohjanmaan Kauppakamarin johtaja Mikael Hallbäckin johdolla ryhmässä todettiin, että alueiden – sekä Groningenin että Pohjanmaan – ajatukset elinikäisestä oppimisesta ja oppimiskulttuurin muutoksista olivat hyvin saman suuntaisia, molemmilla oli jopa Energy Academy toimintaa alueillaan. Teemaryhmässä ehdittiinkin jo pohtia yhteistyön seuraavia askeleita ja sopia vastavierailuita.

Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Mats Brandt johdatteli oman teemaryhmänsä keskustelemaan kansainvälisistä ja alueellisista yhteistyömahdollisuuksista ja siitä, miten voidaan hyödyntää toisten kokemuksia rajat ylittävästä yhteistyöstä. Groningen-delegaation jäsenille avautui sekä koko vierailun että käytyjen keskustelujen aikana Uumajan ja Vaasan alueiden tekemän yhteistyön luonnollisuus, sillä kaupungit jakavat yhteisen Merenkurkun – meren, rantojen ja luonnon – lisäksi sataman ja myös strategisen tason yhteistyötä ollaan käynnistämässä.

Teemakeskustelujen ja lounaan jälkeen delegaation vierailu jatkui vierailulla Wärtsilän Smart Energy Hubissa, jonka jälkeen jatkettiin bussien kyydissä Palosaaren kampukselle, Citecille ja Runsoriin sekä GigaVaasa-alueelle, Westenergylle ja Danfossille.

Sekä järjestävät tahot että delegaatiot olivat erittäin tyytyväisiä päivään, käytyihin keskusteluihin ja verkostoitumiseen. Kaisa Penttilä Hankenilta ja Triinu Varblane Merinovalta sekä muu järjestelytiimi sai vuolaat kiitokset onnistuneista järjestelyistä. Energiasiirtymän ja tulevaisuuden haasteiden selättämiseksi tarvitaan yhteistyötä, halua käydä keskusteluja ja ottaa askeleita eteenpäin, askeleita poispäin fossiilisista energiamuodoista.

”Meidän tavoitteemme on jättää maapallo tuleville sukupolville, mikään vähempi ei riitä”, todettiin keskustelujen päätteeksi. Kukaan ei ollut eri mieltä.