Lakean aluepäällikkö Ari Myllyniemi ja projektipäällikkö Ari Nyman Vaasan Viherlehdon työmaalla.

Puusta on rakennettu taloja jo vuosisatoja, mutta CLT-tekniikka (cross-laminated timber, ristiinliimattu massiivipuu) on muuttanut puurakentamisen pelikenttää pysyvästi. Kestävät ja ympäristöystävälliset puurakennukset tekevät tuloaan myös Vaasan seudulle, ja seudun ensimmäinen puukerrostalo, Vaasan Viherlehto, on parhaillaan nousemassa Melaniemelle. Sen rakennuttamisesta vastaa Lakea.
 
 – CLT on ympäristöystävällinen ratkaisu. Massiivipuu sitoo paljon hiiltä itseensä ja sen hiilikädenjälki on hyvä. Meillä on Suomessa suuret puuvarainnot omasta takaa, joten raaka-ainetta ei tarvitse kuljettaa kaukaa, Lakean aluepäällikkö Ari Myllyniemi selittää.

Lakea on profiloitunut yrityksenä, joka tuo puurakentamisosaamista uusille paikkakunnille. Ensimmäiset puukerrostalonsa se rakensi kuusi vuotta sitten ja on sittemmin ollut monessa kaupungissa ensimmäisenä puukerrostalorakennuttajana, vieden samalla osaamista paikallisille alihankkijoille.

– Vaasan seudulla ei ole vielä kovin paljon osaamista puurakentamisen saralla, Viherlehdon projektissa mukana olevista toimijoista suuri osa on alueen ulkopuolelta. Puurakentamiseen pätevöityneitä suunnittelijoita on ylipäätään koko Suomessa vähän, mutta töitä kyllä riittäisi, Myllyniemi kertoo.

Viherlehdon CLT-levyt ovat valmistaneet kuhmolainen Crosslam ja kauhajokinen CLT Plant ja niistä tehdyt elementit kuhmolainen Elementti Sampo. Elementtien asennuksesta työmaalla vastaa pietarsaarelainen Nordic Rakennus, ja rakennuksen on suunnitellut helsinkiläisen Casagrande Laboratoryn Marco Casagrande.

Puurakentamisessa muutakin kuin vihreää hiilikädenjälkeä

CLT-rakentamisessa on muitakin etuja kuin ympäristöystävällisyys. Asunnot kootaan ja rakennetaan täysin valmiiksi asti tehtaalla ja valmiit elementit kuljetetaan työmaalle, jossa palaset kootaan oikeaan järjestykseen ja putket ja sähköt liitetään asianmukaisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Näin vältetään kokonaan märissä olosuhteissa rakentaminen, koska tehtaalla muoveihin pakatut taloelementit kootaan taloksi vain kuivalla kelillä.

Samalla työmaan läpimenoaika on lyhyempi kuin betonirakentamisessa, ja työmaavaihe sisältää huomattavasti vähemmän nostoja, kun kokonaisia kerroksia nostetaan paikalleen yhdellä kertaa. 

Kokonaiset kerrokset nostetaan paikalleen yhdellä kertaa.

Tehdasolosuhteissa rakentaminen mahdollistaa myös sarjatuotannon, ja tulevaisuuden tuotantolinjat saattavatkin olla robotisoituja. Lisäksi CLT-elementtien kuljettaminen pitkiäkin matkoja onnistuu niiden keveyden takia, mikä ei toteudu betonielementtien kohdalla.

– Puusta rakennetut kodit ovat myös esteettisiä. Puu on lämmin ja akustinen materiaali, joka on miellyttävä aisteille. Tästä olemme saaneet asiakkailta paljon myönteistä palautetta, asuntomyyjä Katariina Heinua hymyilee. 

Lisää paikallisia toimijoita kaivataan alalle 

Kaikessa ympäristöystävällisyydessään puurakentaminen on omiaan tukemaan erilaisia kansallisia ja paikallisia vähähiilisyystavoitteita, mutta miksi se on yleistynyt Vaasan seudulla niin hitaasti? 

– Yksi syy lienee haluttomuus riskien ottamiseen: kyseessä on melko uusi tekniikka, joten voi olla helpompaa tehdä vain sellaista, mitä on aina ennenkin tehty, Myllyniemi pohtii. 
Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakson mukaan kaavoituksen näkökulmasta puurakentamiselle ei ole mitään estettä:

– Rakennuksen runkoon ei kaavalla vaikuteta, ainoastaan julkisivuun. Hyvä asemakaava on sellainen, joka ei ainakaan kiellä puista julkisivua, mutta voihan toki puurakennuksenkin julkisivu olla muuta materiaalia. Joskus tonttien hakukriteereissä painotetaan ympäristöasioita, jolloin puurakentamisesta saattaa saada lisäpisteitä. 

– Hienoa, että Lakea on lähtenyt profiloitumaan puurakennuttamisessa täällä pohjalaismaakunnissa. Mielelläni näkisin enemmänkin tällaisia Viherlehdon kaltaisia ratkaisuja Vaasassa, hän jatkaa.

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin projektipäällikkö Mauritz Knuts on seurannut puurakentamisen kehittymistä Suomessa ja Vaasan seudulla mielenkiinnolla, ja kävi myös tutustumassa Viherlehdon työmaahan.

– Toivottavasti saamme tulevaisuudessa nähdä enemmän paikallisia yrityksiä puurakentamisen parissa. Alalla riittää potentiaalia monille erilaisille toimijoille suunnittelijasta elementtiasentajaan, Knuts toteaa.