Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmastomuutoksen vastaisessa työssään tehnyt vapaaehtoisia energiatehokkuussopimuksia Suomen kuntien kanssa. Mukana olevat kunnat kattavat noin 75 prosenttia Suomen väestöstä, ja sopimusten aikajakso on 2008–2016. EU:n Energiapalveludirektiivin myötä Suomelle tuli vuodelle 2016 ohjeellinen 9 prosentin energiansäästötavoite. Tähän tavoitteeseen energiatehokkuussopimuksen allekirjoittaneet kunnat pyrkivät, mutta Vaasassa tavoitteeseen on jo lähes päästy. Tavoite vastaa Vaasassa noin 9 gigawattituntia.
- Tuo 9 gigawattitunnin säästötavoite vastaa suurin piirtein niin paljon energiaa kuin mitä 450 omakotitaloa kuluttaisi vuodessa. Koska Vaasa on jo lähes saavuttanut tavoitteensa, päätimme näyttää mallia ja nostaa rimaa. Kaupunginhallituksessa tehdyn päätöksen mukaan Vaasan kaupungin uusi tavoite on 11,7 GWh:n säästö, kertoo energiainsinööri Mikko Tapojärvi Vaasan Talotoimesta.

Vaasan oma 11,7 GWh:n tavoite vastaa 585 omakotitalon vuotuista kulutusta.

Peruskorjattu Porvarinkadun koulu hyödyntää 65 prosenttia rakennuksen poistoilman lämmöstä. Projektipäällikkö Mauritz Knuts (vasemmalla) tutustuu uudistettuun kouluun huoltomies Pekka Heinosen ja energiainsinööri Mikko Tapojärven seurassa.

Automaation avulla saadaan tulosta

Vaasa on valtakunnallisessa INKA – energiset kaupungit -ohjelmassa vetovastuussa Kestävät energiaratkaisut -pääteemasta. Vaasa sai vetovastuun muun muassa siksi, että seudullamme on Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, joka koostuu yli 140 energia-alan yrityksestä. Mutta miten Vaasan kaupungistakin on tullut energiansäästön edelläkävijä?

- Yksi merkittävin syy Vaasassa kiinteistöjen energiatehokkuuteen on automaatio. Vaasa oli ensimmäisten kuntien joukossa, joka otti rakennusautomaation käyttöön. Vaasan Talotoimella on valvomo, mistä pystymme seuraamaan lähes kaikkia talotoimen kohteita. Seurattavia kohteita on tällä hetkellä reilut 110, Tapojärvi kertoo.

Vaasan Talotoimen tehtävänä on muun muassa kaupungin omistaman rakennuskannan kiinteistön huolto. Kaupungin omistamia rakennuksia ovat esimerkiksi opetusrakennukset, päiväkodit ja sosiaali- ja terveystoimen rakennukset. Kaikkia kaupungin omistamia kiinteistöjä ei ole vielä liitetty automaatiojärjestelmään. Jäljellä olevat kiinteistöt ovat pieniä, ja niiden liittämistä järjestelmään tarkastellaan, kun kiinteistöissä on aika tehdä muitakin peruskorjauksia.

Valvomon pääkäyttäjänä toimii Mauri Koivuporras. Hän seuraa valvomossa kiinteistöjen tapahtumia viideltä eri tietokoneen näytöltä, sillä kiinteistöissä on eri valmistajien järjestelmiä.
- Saan useita kymmeniä hälytyksiä yhden päivän aikana. Tänäänkin niitä on tullut jo 100, mutta suurin osa hälytyksistä on sellaisia, jotka hoituvat itsestään. Kiinteistön järjestelmä hälyttää esimerkiksi silloin, kun ilmanvaihto käynnistyy ja sisällä olevan ilman lämpötila poikkeaa valmiiksi säädetystä lämpötilasta kahdella asteella. Ongelma hoituu, kun ilmanvaihtokone pääsee vauhtiin, Koivuporras selittää.

Mauritz Knuts (oikealla) tutustuu valvomoon, jossa
on viisi eri näyttöruutua, joilta Mauri Koivuporras
seuraa talotoimen kiinteistöjä.

Kun hälytys vaatii toimenpiteitä, Koivuporras pyytää talotoimen huoltomiestä lähtemään kiinteistöön tarkistamaan tilanteen. Vaasan Talotoimessa huoltomiehenä työskentelevä Pekka Heinonen kertoo, miten hänen työnkuvansa on muuttunut vuosien varrella.
- Ennen rakennuksilla oli omat talonmiehet. Talonmiehiä ei käytännössä enää ole, vaan rakennusten kiinteistönhuolto hoituu keskitetysti minunlaisteni huoltomiesten kautta. Meidän ei tarvitse käydä jokaisessa rakennuksessa tarkistamassa, että koneet rullaavat, sillä valvomon kautta saamme hälytyksen häiriöistä. Näin pääsemme korjaamaan häiriöt heti, eikä energiaa ehdi valua hukkaan useamman päivän aikana, Heinonen toteaa.

Rakennusten peruskorjaus tuo säästöjä

Vaasan kaupunki on peruskorjannut monia kohteita viime vuosien aikana. Yksi kohteista on 1970-luvulla rakennettu Porvarinkadun koulu. Rakennuksessa oli 11 ilmanvaihtokonetta, joista ainoastaan yhdessä oli lämmön talteenottokenno, joka pystyi hyödyntämään 18 prosenttia siitä lämmöstä, joka karkasi rakennuksesta poistoilman mukana.

Porvarinkadun koulun teknisistä tiloista löytyy muun muassa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä. Toimenpiteitä vaativan hälytyksen sattuessa Pekka Heinonen (vasemmalla) saapuu paikalle tarkistaakseen järjestelmän.

2012 aloitetussa remontissa alkuperäiseen koulurakennukseen jätettiin ainoastaan osa pohjarakenteista sekä ulkoseinät. Uuteen koulurakennukseen uusittiin talotekniikan yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmä, joka koostuu seitsemästä koneesta, joista jokainen on varustettu lämmöntalteenotolla. Koulun katolle asennettiin myös aurinkopaneelit. Uuden talotekniikan ansiosta koulurakennus pystyy nyt hyödyntämään 65 prosenttia poistoilman lämmöstä. Koulu ei siis enää lämmitä ilmaa harakoille niin kuin ennen.

- Mittaamme myös koulurakennuksen sähkönkulutusta esimerkiksi valaistuksen, pistorasioiden ja ilmanvaihdon osalta. Valaistus syö yllättävän suuren osan rakennuksen sähkönkulutuksesta. Siksi rakennuksen käyttäjät pystyvät vaikuttamaan energian säästymiseen muun muassa sammuttamalla turhia valoja, Tapojärvi muistuttaa.