Teknologiatalo Teknikhusetin on rakentanut Yrkesakademin i Österbotten Vaasassa kehittämisprojektina, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka tarjoavat energiatehokkuutta, mukavuutta ja vähäisiä ympäristövaikutuksia edulliseen hintaan. Teknologiataloa käytetään sekä YA:n eri koulutuslinjoilla että alan toimijoiden osaamistason nostamiseen.

Rakennusalalle on ominaista perinteinen ajattelu, jonka mukaan suurin osa tuotantoprosesseista toteutetaan kuten vuosikymmenien ajan on tehty. Yrkesakademin i Österbottenissa päätettiin kuitenkin jo useita vuosia sitten alkaa ajatella toisin ja luoda esimerkkitalo, jossa huomioidaan kestävyys sekä tuotanto- ja jopa käyttökustannukset. Nyt niin sanottu teknologiatalo Teknikhuset on valmis.

Rakennuksen projektipäällikkönä on toiminut sähkölinjan opettaja Tomas Hansson.

– Ajatuksena oli rakentaa talo, jossa sen koko elinkaari otetaan huomioon. Olemme kyseenalaistaneet, miksi taloja rakennetaan niin kuin niitä rakennetaan ja mitä voitaisiin tehdä toisin tuotanto- ja käyttökustannusten alentamiseksi samalla kun rakennetaan ympäristöystävällisesti, Hansson selittää.

– Olemme ottaneet oppia muun muassa elektroniikka- ja autoteollisuudesta, missä kaikki valmistus on huomattavasti automatisoituneempaa, hän lisää. Tavoitteena on ollut kehittää ratkaisuja, jotka tarjoavat energiatehokkuutta, mukavuutta ja vähäisiä ympäristövaikutuksia edulliseen hintaan.

Teknikhusetin projektipäällikkö, opettaja Tomas Hansson sekä VASEKin projektipäällikkö Mauritz Knuts toteavat, että on olemassa monia epätavanomaisia, mutta kannattavia ja kestäviä ratkaisuja, joita rakennusala voisi omaksua.

Suunnittelulla ja tutkimuksella on ollut ratkaiseva merkitys lopputuloksessa.

– Olemme kartoittaneet kaikki mahdollisuudet – mitä voimme saada käsiimme? On olemassa monia hienoja, mutta epäsovinnaisia ratkaisuja, jos vain nostaa katseensa ja katsoo oman horisontin ulkopuolelle. Olemme Suomessa hyviä monessa asiassa, mutta jos päättää katsoa globaalisti ja poimia rusinat pullasta, löytää monia vaihtoehtoja, joita kukaan ei vielä käytä täällä, Hansson sanoo.

Teknologiatalon ja perinteisesti tuotettujen talojen tärkein ero on rakenteessa, joka koostuu teräsrungosta, jossa ei ole kantavia seiniä.

– Se on rakenne, joka mahdollistaa korkean automaatioasteen valmistuksessa, mikä tarkoittaa alhaisempia tuotantokustannuksia ja halvempaa hintaa asunnonostajalle, mikä on ollut tärkeää projektissa. Lisäksi suuri osa putki- ja sähkötöistä voidaan integroida automatisoituun valmistusprosessiin, mikä tarjoaa monia etuja.

Tomas Hansson näyttää talon ”aivot” – keskusyksikön, josta voit hallita kaikkea mahdollista sisäilmasta ja ilmanvaihdosta aina lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä valaistukseen.

Rakenne on tehty useisiin erillisiin kerroksiin, jotka voidaan korvata itsenäisesti. Mahdolliset vauriot pitää voida korjata, kunnostaa ja muuttaa ilman merkittäviä kustannuksia – mukaan lukien talon purkaminen osiin ja siirtäminen tai purkaminen ja kierrätys.

Talo lämmitetään ja viilennetään puhallinkonvektoreilla, jotka toimivat ilma-vesilämpöpumpulla, joka on kytketty lämminvesivaraajaan ja lämmönvaihtimeen ja jota voidaan käyttää sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Eristys koostuu fenolilevyistä, joita on helppo käsitellä, joilla on hyvä eristyskyky ja korkea paloluokitus. Katto koostuu integroiduista aurinkopaneeleista, ja edistyksellinen lämmityksen ja valaistuksen ohjausjärjestelmä optimoi tuotannon ja kulutuksen.

– Olemme jo suunnitteluvaiheessa valinneet tuotteita, jotka voidaan integroida automatiikkaan ja jotka voivat kommunikoida monen tyyppisten rajapintojen kanssa. Kaikki talon järjestelmät on integroitu toisiinsa ja niitä voidaan helposti ohjata keskusyksiköstä, Hansson selittää.

VASEKin projektipäällikkö Mauritz Knuts on vaikuttunut kaikista talossa toteutetuista uusista ratkaisuista.

– Täällä on paljon sellaista, mitä ei ole vielä muualla Suomessa, hän toteaa.

Hän uskoo, että kilpailun myötä rakennusalan on ryhdyttävä tarjoamaan nykyaikaisempia, kestävämpiä ja edullisempia vaihtoehtoja.

– Kuten autoteollisuudessa, siitä tulee kilpailuetu, kun pystytään tarjoamaan vaihtoehto, jonka käyttökustannukset ovat alhaisemmat. Kun tarjontaa on olemassa, kuluttajat voivat alkaa tehdä erilaisia valintoja.

Kattopintana käytetään suoraan asennettuja aurinkopaneeleja, ja jotta niiden tasavirtajännite voidaan muuntaa vaihtovirraksi, jota kuluttajat voivat käyttää talossa ja myös syöttää sähköverkkoon, on valittu invertterijärjestelmä, jossa on enemmän vaihtoehtoja kuin perinteisissä taajuusmuuttajissa. – Suomessa näitä ei ole kovin montaa, Hansson sanoo.

Ajatuksena on, että Teknikhuset-taloa voidaan hyödyntää sekä YA:n eri koulutuslinjoilla että alan toimijoiden osaamistason nostamiseen – ja sen pitäisi kehittyä edelleen.

– Tänä talvena pidämme täällä sekä esittelyjä että kursseja ja luentoja eri sidosryhmille, Hansson lisää.

Lisätietoja Teknikhuset-talosta löytyy osoitteesta www.teknikportalen.fi 

Rakennusalalla on edessään valtava haaste vihreän ja kestävän muutoksen myötä, jota nyt tarvitaan kaikilla toimialoilla. Rakennusalan toimijoiden prosessin tukemiseksi VASEK toteuttaa kehittämishankkeen ”Rakennusalan kestävä tulevaisuus Vaasan seudulla” 1.1.2022–30.6.2023.

Hankkeen tavoitteena on nostaa kaikkien alan toimijoiden tiedon ja tuntemuksen sekä motivaation ja osaamisen tasoa, jotta saavutettaisiin tavoite hiilineutraalisuudesta pitkällä aikavälillä. Hanke on suunnattu rakennusalan yrityksille, kunnille ja oppilaitoksille, joilla on alan koulutusohjelmia.

Teksti ja kuvat: Anna Sand
Suomennos: VASEK