Yrkeshögskolan Novia järjesti EU-rahoitteisen Botnia-Atlantica-hankkeen Korjausrakentamisen tietokeskus kanssa seminaarin, joka käsitteli vaativaa aihetta: miten rakentaa taloja kosteusturvallisella tavalla.

Suomen kuntien päättäjät joutuvat yhä useammin ottamaan kantaa kosteusvaurioituneiden rakennusten korjauksiin. Tällä hetkellä kunnilla arvioidaan olevan korjausvelkaa yli viiden miljardin arvosta. Sen vuoksi on tärkeää, että uudet rakennukset rakennetaan kosteusturvallisiksi ja että vanhat, vaurioituneet rakennukset korjataan oikealla tavalla.

Ruotsissa on kehitetty menetelmä kosteusturvallisuuden järjestelmälliseen hallintaan ja dokumentointiin. ByggaF-menetelmä kattaa kaiken suunnittelusta hallinnointiin sekä uudis- että korjausrakentamishankkeissa. Vaasan seudulla sen käytäntöön soveltamisen pilottiprojektina on toiminut Bergön koulu, jonka kosteusturvallisuustyö on dokumentoitu ja koottu yhteen case-esimerkiksi.

Seminaarissa koulun rakentamisprosessissa mukana olleet tahot jakoivat kokemuksiaan ByggaF-menetelmästä ja Bergön koulun rakentamisesta. Vierailevaksi luennoitsijaksi oli kutsuttu Kristina Mjörnell SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitutista.

Seminaarin vieraileva luennoitsija Kristina Mjörnell on yksi ByggaF-menetelmän kehittäneistä henkilöistä.

Maalahtelainen poliitikko Christer Bogren näki Bergön koulun rakentamisen sujuneen hyvin, ja hän on kiitollinen hankkeeseen kytkeytyneiden asiantuntijoiden tekemästä työstä. Hän korosti Korjausrakentamishankkeen työn tärkeyttä toivoen, että kaikki ovat mukana sitä tukemassa, jotta pitkällä tähtäimellä tuloksena on parempaa rakentamista.

Bergön koulun rakentamisesta vastannut arkkitehti Johan Ångerman esitteli suunnitteluprosessin ja yritti tarjota kuulijoille ymmärtämystä siitä, miten rakennuksia suunniteltaessa ja rakennettaessa pitäisi ajatella. Ångerman selitti, että tavoitteena on talo, jonka ilmasto eroaa taloa ympäröivästä ilmastosta ja joka on meille ihmisille parempi – ja siinäpä ongelmat ovatkin. Suurimmaksi osaksi kyse on siitä, miten kosteus käyttäytyy näiden ilmastojen välisessä kuoressa. Viime kädessä kyse on kestävästä rakentamisesta ja siitä, että rakennamme käyttäjiä varten eli heitä, jotka rakennuksen valmistuttua siellä oleskelevat.

Mikael Anderssén Dryteciltä kertoi Bergön koulun kosteusteknisistä haasteista ja siitä, mitä niiden selättämiseksi oli tehty. Hän näkee erittäin tärkeänä, että rakennushankkeissa on aina mukana joku, joka voi keskittyä kosteusturvallisuuteen ja laadun tarkistukseen.

Bergön koulun rakentamisen on dokumentoinut Yrkeshögskolan Novia, jonka tavoitteena oli saada kosteusturvallisen rakentamisen koulutusmateriaalia. Opiskelija Ville Köpilä on tehnyt hankkeesta lopputyönsä ja oli vastuussa sen dokumentoinnista. Seminaarissa hän esitteli tehdyn työn vaihe vaiheelta ja mitä pitää huomioida kosteusturvallisuuden näkökulmasta.

Seminaarin lopuksi Kristina Mjörnell esitteli ByggaF-menetelmän, joka on Ruotsissa nykyään yleisesti käytetty alan standardi, ja antoi käytännön esimerkkejä sen käytöstä. Hänen mukaansa alalla on kuljettavanaan pitkä ja vaikea tie ennen kuin ongelmat on ratkaistu. Valitettavasti alalla käytetään vielä paljon riskialttiita rakenteita, ja vaikka niistä jatkuvasti tiedotetaan, on yrityksiä, jotka yhä rakentavat niitä käyttäen. Pahimmassa tapauksessa tiedetään, että tehdään väärin mutta silti valitaan tehdä niin. Tärkeintä hänen mukaansa on ottaa työhön mukaan kosteuden asiantuntija, jonka pitää sanoa asiat niin kuin ne ovat, ja ulkopuolisena hän sen saakin tehdä. Rakennustyömaalle virheitä osoittamaan tulijat eivät tosin ole järin suosittuja, siitä ei yksinkertaisesti pidetä. Mutta meidän täytyy ottaa yhteinen vastuu eikä sysätä sitä ylemmäksi.

Lisätietoja

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name-Designation-AdditionalInformation-Phone-MobilePhone-Email-MemberPhoto]