Suomen lyhyin tie maailmalle on digitaalinen
Pohjalaisen vientiyrityksen näkökulma ja kokemukset aiheesta Maailma on saavutettavissa tiivistivät osuvasti Vaasassa 18.5. järjestetyn tulevaisuusseminaari Future Workshopin sisällön.
Pohjalaisen vientiyrityksen näkökulma ja kokemukset aiheesta Maailma on saavutettavissa tiivistivät osuvasti Vaasassa 18.5. järjestetyn tulevaisuusseminaari Future Workshopin sisällön. Oy Mirka KWH:n toimitusjohtaja Stefan Sjöbergin mukaan yrityksen lyhyin tie maailmalle on digitaalinen. Vaikka fyysiset yhteydet ovat Jepualla pääpaikkaansa pitävälle yritykselle luonnollisesti tärkeitä, oman kohderyhmän tavoittaminen ja digitaalisten medioiden hyväksikäyttö markkinoinnissa ovat äärimmäisen tärkeitä.
– Strategianamme on pitää tuotanto Suomessa ja taata myynnille erinomaiset edellytykset toimia.
Stefan Sjöberg
Sjöberg sanoo, että yritysten kannattaa pitää mielessä myös työmarkkinoille astuvan uuden sukupolven suora vaikutus esimerkiksi työpaikkojen järjestämiseen:
– 90-luvulla syntyneen kanssa kehityskeskustelun pitäminen on uusi kokemus monelle esimiehelle
Globaalisti nähtynä Suomi on jo keskellä
Tampereen teknillisen yliopiston professori Jorma Mäntynen painotti puheenvuorossaan, että logistisia yhteyksiä täytyy ajatella ”isommin”. Kilpailukykytekijä on, että Suomi on hyvin kytkettynä Keski-Eurooppaan ja muille mantereille. Pyyhkeitä Mäntynen antoi muun muassa Suomen yhden lentokentän strategiasta.
– Kasvu on muissa Pohjoismaissa tullut alueellisten lentoasemien kansainvälisillä yhteyksillä.
Mäntynen piti yleisöä otteessaan myös pohtimalla satamaverkon laajuutta ja sitä, kumpi on helpompi siirtää, laiva vai tehdas. Ja eiväthän lentokentät lennä vaan lentoyhtiöt – pitäisikö siis puhua maan- ja rautateidenkin kannattavuudesta ”jossain Jyväskylän lähellä”? Suomen saa lujemmin kiinni maailmaan saavutettavuutta parantamalla ja sujuvammilla matkaketjuilla, matkailun mahdollisuudet muistaen.
Jorma Turunen
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen peräänkuulutti puheenvuorossaan ketteriä kokeiluja ja digitalisaation hyödyntämistä. Esimerkiksi datakeskusliiketoiminnassa Suomi on jo vahva toimija, ja mahdollisuuksia kasvuun on runsaasti. Kiertotalous on hänen mukaansa viime aikoina alkanut kiinnostaa suomalaisia toimijoita. Elektroniikkaromun talteen oton ansiosta ei uusia kaivoksia maailmassa tarvitsisi perustaa.
Epäonnistuminen pitää sallia
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn Vesa Vihriälän mukaan nykyisessä kasvuongelmassa kyse on tuottavuuden pahasta notkahduksesta. Ylös päästäksemme meidän on tärkeää kokeilla paljon, lopettaa huonot nopeasti ja pystyä nopeasti skaalaamaan onnistumiset suuriksi. Riskinoton ja riskihalukkuuden rinnalla epäonnistuminen ei saa olla katastrofi.
Vihriälä kritisoi vanhaan ja tehottomaan toimintaan kohdistuvia yritystukia ja peräänkuulutti joustoa työmarkkinoille. Synkistä tuottavuusnäkymistä huolimatta Vihriälä totesi ilmassa olevan useita positiivisia merkkejä: Esimerkiksi Suomen digivalmiudet ovat hyvällä tasolla ja positiivisia investointiuutisiakin on tullut.
Meyer Turun myyntijohtaja Johan Snellman piirsi kuvaa unelmien laivasta, joka muun muassa voisi käyttää tulevaisuuden polttoaineita kuten nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. Hän muistutti polttoainelogistiikan olevan suurin kompastuskivi merenkulussa tällä hetkellä.
Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki muistutti vastuullisuuden kentän kasvaneen viime vuosina: Taloudellisen vastuun ja ympäristöarvovastuun lisäksi tänä päivänä luupin alla on myös yrityksen sosiaalinen vastuu. Hänen mukaansa erityisesti toimintoja ulkoistaessa tehtävä on iso, koska koko hankintaketjun pitää toimia vastuullisesti.
Future Workshopin järjestivät nyt jo kahdeksannen kerran yhteistyössä Pohjanmaan kauppakamari, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK ja sanomalehti Pohjalaisen.