VASEKin ja Suomen Metsäkeskuksen E-P:n toimiston järjestämälle opintomatkalle Tukholmaan 22.–23.3.2012 osallistui parisenkymmentä puutuotealan yrittäjää, puurakentamisalan toimijaa, puualan projektin vetäjää ja muuta puurakentamisesta kiinnostunutta. Ensimmäisenä päivänä joukko suuntasi Pohjois-Euroopan suurimmille rakennusmessuille (www.nordbygg.se). Talotekninen osasto oli lähes puolet koko näyttelyalasta, joka osoittaa, että talotekniikan osuus rakentamisessa korostuu entisestään. Messuilta löytyi enemmän tai vähemmän uusia ideoita ja tuotteita. Kaikkia suuria puurakentamisjärjestelmien toimittajia ei löytynyt messuilta; ehkä osa valmistajista on jo tyytyväisiä nykyiseen markkinaosuuteen. Puukerrostalojen osuus Ruotsin kerrostalorakentamisesta on 15 %.

Kerrostalon pienoismalli Martinsons Byggin osastolla Nordbygg-messuilla.

Toisena matkapäivänä meitä opasti paikallisen puuinfon (www.trabyggnadskansliet.se) johtaja Niclas Svensson. Kiertelimme Tukholman pohjoispuolella tutustumassa erilaisiin puukerrostalokohteisiin. Kaikki tutustumiskohteet olivat valmiita. Puukerrostalorakentamisen yhtenä etuna on nopeus, joten keskeneräisiä kohteita on suhteessakin paljon vähemmän kuin perinteisiä betonikohteita.

Niclas Svensson (vas.) kertoo ruotsalaisen puurakentamisen historiasta Sundbybergin puutaloalueella.

Kierros aloitettiin Solnasta, jonne Skanska oli 1990-luvun lopulla rakentanut platform-tekniikalla puukerrostaloja. Platform-menetelmä on kehitelty Yhdysvalloissa ja se on paikalla rakentamista: Talo rakennetaan kerros kerrokselta, elementit rakennetaan paikan päällä. Menetelmää yritettiin tuoda Suomeen samoihin aikoihin Puuinfon toimesta, ja muutamia kohteita rakennettiinkin, mutta jostain syystä tämä menetelmä, eikä puurakentaminen muutoinkaan ottanut silloin tuulta siipien alle.

Solnassa tutustuttiin myös Lindbäcks Byggin (www.lindbacks.se) puisista tilaelementeistä rakennettuihin opiskelija-asuntoihin. Kohteen suunnittelussa oltiin kiinnitetty huomiota erityisesti arkkitehtuuriin, joka onkin voittanut palkinnon vuonna 2005. Yritys rakentaa tänä päivänä käytännössä kaikki maan opiskelija-asunnot. Perinteiset rakennusliikkeet eivät ole kiinnostuneita opiskelija-asunnoista pienen katteen vuoksi. Lindbäcks Byggin tilaelementtitehdas sijaitsee Piteåssa, mutta tilaelementtien kuljettaminen Tukholman seudulle on silti kannattavaa.

Tammikuussa 2012 käyttöönotettu puurakenteinen huoltoasema.

Sundbybergissä tutustuttiin Skanskan platform-tekniikalla rakentamiin taloihin. Svensson kertoi, että Skanska ei enää nykyään rakenna taloja tällä tekniikalla. Tilaelementtejä valmistava Lindbäcks Bygg on nyt suuri tekijä, ja sillä onkin nykyisin 10 % markkinaosuus Tukholman kerrostalorakentamisesta. Lindbäcksin tuote tunnetaan ja siihen luotetaan. Vällingbyssä nähtiin lisää Lindbäcksin rakentamia kerrostaloja. Tutustuimme myös vuoden alussa avattuun puurakenteiseen huoltoasemaan. Svensson kertoi, että syksyllä alkaa Martinsonsin suuri projekti: neljän 8- kerroksisen kerrostalon rakentaminen Sundbybergiin. Lisätietoa projektista on osoitteessa www.martinsons.se. Martinsonin rakentamisjärjestelmä perustuu ristiinliimatun puulevyn käyttöön kantavissa rakenteissa sekä pilareihin ja palkkeihin. Järjestelmä on joustavampi kuin tilaelementtijärjestelmä, mutta vaatii enemmän työtä paikan päällä.

Matkalle osallistui myös Heikius Talon toimitusjohtaja Göran Heikius. Heikius on toimittanut puuelementtejä rakennusliikkeille eri puolille Ruotsia. Kävimme kiertoajelun jälkeen spontaanisti tutustumassa Skanskan vuonna 2004 rakentamaan puutalokortteliin, jonne Heikius on toimittanut elementit. Puutaloalue sijaitsee Silverdalissa lähellä muita kohteita. Niclas Svensson kertoi, että eri puolilla Tukholmaa on lukuisia puukerrostaloja ja puutaloalueita, mutta että niitä on mahdoton käydä katsomassa yhden päivän aikana liikenteen ja pitkien etäisyyksien takia.

Göran Heikius, Heikius Talo on toimittanut taustalla olevan korttelin taloihin elementit vuonna 2004. Talot rakensi Skanska ja alue sijaitsee Silverdalissa.

Oli mielenkiintoista havaita, että Ruotsissa puurakentamisen edistystyötä tekevät humanistit, Niclas Svenssonkin on tällainen. Suomessa kaikki tehdään tekniikan ehdoilla, eli ensin on kehitettävä valmiita järjestelmiä, sitten vasta uskalletaan kokeilla – jos uskalletaan. Svensson painotti, että tutkimuksen tulisi lähteä poliittisesta tahdosta, ei niinkään tutkimusyksiköiden omasta mielenkiinnosta ja että tekniset asiat voidaan kyllä aina ratkaista, jos tahtoa on. En voinut välttyä ajatukselta, että ruotsalaiset tekevät puurakentamisen saralla, mitä tahtovat ja me suomalaiset, mitä osaamme. Mutta jotain parempaa, eikä aivan niin vähäpätöistäkään, täältä sentään löytyy Svenssonin mielestä – nimittäin suomalainen arkkitehtuuri. Siitä kyllä voimme olla aidosti ylpeitä.

Matkalle osallistui ammattilaisia VASEK:in, E-P:n Metsäkeskuksen ja Prizztechin alueelta.
Kuvassa taustalla Lindbäcks Byggon tilaelementtikerrostalo Vällingbyssä.

Teksti ja kuvat: Tuulia Taanila, VASEK