Suunnitelmat omasta uudesta kodista pyörivät päässä. Minkälainen tilasuunnittelu olisi järkevin? Mitä materiaalia haluan käyttää talon lattioissa? Ja olisiko ihan valkoinen kaakeli kylpyhuoneen seinässä liian tylsä? Uuden pientalon sisä- ja ulkopinnat vaativat tulevalta asukkaalta paljon pohtimista. Näiden lisäksi talorakentajan pitäisi vielä löytää aikaa jätehuollon, asemakaavan ja paloturvallisuuden miettimiseen. Onneksi jopa rakentamisen täysummikko saa apua Vaasan kaupungin tarjoamalta kurssilta Ennakoiva laadunohjaus.
- Tarjoamamme kurssi on tulevaisuutta. Nyt tiedetään, että pientalorakentamisessa kannattaa ennakoida, eikä tehdä niin, että puhutaan näistä perusasioista vasta sitten, kun rakentajalla on jo talosuunnitelmat paperilla, selittää Vaasa kaupungin lupa-arkkitehti Juha Jääskeläinen.

Lupa-arkkitehti Juha Jääskeläinen näyttää miltä kaupungin suunnittelema kaava voi näyttää.

Tulevaisuuden ajattelussa Vaasan kaupunki on ottanut mallia Oulusta, missä ennakoiva laadunohjaus käynnistyi kymmenen vuotta sitten kaupungin silloisten asuntomessujen yhteydessä. Sympaattinen ääni vyöryy luurista, kun Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä selostaa, miten ajatus tavallisten pientalorakentajien kouluttamisesta aikoinaan sai alkunsa kahvipöytäkeskustelusta.
- Pohdimme kollegoideni kanssa, miten saisimme kehitettyä pientalorakentamista ja samalla nostettua kansalaisten tietoisuutta aivan perusasioista. Halusimme ehdottomasti antaa työkalut siihen, että tavallinen ihminen osaa rakennuttaa itselleen kestävän kodin.

Seppälän mielestä aikaisemmin ongelmana oli se, että rahaa yritettiin säästää liikaa. Hinta on taloa ostettaessa melko ratkaiseva asia. Asiakkaan ollessa se, joka tietää rakentamisesta vähiten, mutta jolla on lompakko, tehdään taloihin liittyvät ratkaisut liian kevein perustein.
- Mottoni on ”ei pakottamalla, vaan hoksauttamalla”, lausahtaa Seppälä iloisesti kuvaillessaan kurssin tarkoitusta.

Tähtäimessä kulttuurinmuutos laatuohjauksen kautta

Oulussa pientalorakentajien keskuudessa on tapahtunut selvä kulttuurinmuutos viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun kaupungissa on tarjottu ennakoivaa laadunohjausta. Puskaradio on rummuttanut niin, että nykyään kaikki omaa pientaloa suunnittelevat varaavat itselleen aikaa osallistua laadunohjauskurssille. Seppälän mukaan Oulussa kurssista on tullut itsestään selvä osa rakennusprosessia. Laadunohjauskursseja on järjestetty Vaasassa vuodesta 2011, mutta Oulun tapainen innostus on vielä kaukana.
- Täällä saisi tapahtua sellainen kulttuurinmuutos, että ihmiset osallistuisivat laadunohjauskurssille heti, kun tietävät haluavansa rakentaa, vaikka heille ei vielä olisikaan tonttia, Jääskeläinen toivoo.

Jääskeläisen kertoo, että Vaasan kurssi ei ole suora kopio Oulussa järjestettävästä, sillä Vaasassa toteutus tapahtuu pienemmälle kuulijamäärälle pienemmillä resursseilla. Tähän mennessä on kurssit toteutettu ainoastaan suurten tonttiluovutusten yhteydessä, eli silloin, kun Vaasan kaupunki on kaavoittanut uusia asuinalueita, joilta kaupunki on sitten luovuttanut useampia tontteja uusille omistajille.
- Seuraava haaste onkin saada kursseillemme myös muut omakotirakentajat, jotka ovat ostaneet tonttinsa isojen luovutusten ulkopuolella tai suoraan markkinoilta, Jääskeläinen miettii.

Seuraava laadunohjauskurssi Vaasassa järjestetään todennäköisesti keväällä 2014 Yttersundomissa tapahtuvan suuren tonttiluovutuksen yhteydessä.

Perustietoa omakotirakentajan työkalupakkiin

Ennakoiva laadunohjaus -kurssin myötä omakotirakentaja hoksaa pohtia talon ulkonäköasioiden lisäksi asioita kuten tulevan kodin energiatehokkuus, kosteudenhallinta, sisäilman laatu ja tilasuunnittelu.
- Suosittelen kurssia rakentajan itsensä kannalta. Jos rakentaja alussa palkkaa esimerkiksi talosuunnittelijan ja antaa hänelle aikaa toteuttaa tilasuunnittelu kunnolla, säästää hän loppupeleissä talon käyttökustannuksissa, kun talossa ei ole hukkaneliötä lämmitettävänä, Jääskeläinen pohtii.

Osallistujat käyvät kurssin viidessä illassa. Kahtena viimeisenä iltana jakaudutaan pienempiin ryhmiin tulevien asumiskortteleiden mukaan.
- Kortteliohjauksessa on mukana yleensä 4–8 tonttia, jolloin pohditaan tarkemmin juuri sen korttelin asioita. Myös naapurit tapaavat toisensa, ja uskallan väittää, että rajariitojen määrä vähenee, kun naapureiden kommunikointi on alkanut jo rakennusvaiheessa, Jääskeläinen huomauttaa.

Kurssin tavoitteena on saada tulevat pientalo-omistajat miettimään omia laatukriteereitään, sillä talo tulee olemaan käytössä todennäköisesti monta vuosikymmentä eteenpäin.
- Kurssin järjestäminen helpottaa tietenkin meidänkin työtä, kun saamme kerrottua perusasiat kaikille yhdellä kertaa, eikä rakentajia enää tarvitse ohjata niin paljon itse rakennusvalvontavaiheessa.

Jääskeläinen on tyytyväinen tähän mennessä järjestettyjen kurssien kävijämääriin. Hänen mukaan osallistujat ovat kyselleet paljon, ja kysymykset ovat johtaneet hyviin keskusteluihin. Jääskeläinen on huomannut myös, että monet rakentajat ovat kurssi-iltojen päätteeksi jääneet keskustelemaan keskenään käytävälle.