Nordic Logistic Corridor (NLC) on logistiikkaväylä, jota pitkin kuljetetaan tavaroita ja ihmisiä sujuvasti yli kolmen maan rajojen. Vaasa–Uumaja–Mo i Rana -reittiin on investoitu kahdeksan vuoden aikana lähes 300 miljoonaa euroa.

Satamia, terminaaleja, rautateitä ja maanteitä kehitetään täydentämään toisiaan, jotta kuljetusketju Pohjolasta maailmalle ja takaisin olisi sujuva ja tehokas. Tulevina vuosina NLC-väylällä on erinomaiset edellytykset kasvaa yhä houkuttelevammaksi tavaran kauttakulkureitiksi, joka kulkee Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosien kautta Venäjälle ja EU-alueelle.

Logistiikka ylläpitää kilpailukykyä

Skandinaaviset vientiyhtiöt tietävät, että pohjoisessa logistiikkakustannukset ovat usein etelää korkeammat. Jotta kilpailukyky voidaan säilyttää, tarvitaan toimivia kuljetusratkaisuja. NLC luo edellytyksiä Norjan, Ruotsin ja Suomen elinkeinoelämän toimivammalle viennille.

– Manner-Euroopan logistiikkaverkko on jo täynnä, joten tällä tähdätään tulevaisuuteen. Reittiin tehtävät panostukset ovat olleet elinkeinoelämälle elintärkeitä, joten hanketta on edistämässä isojakin pelaajia, kuten Volvo ja DB Schenker, kertoo Merenkurkun neuvoston johtaja, projektipäällikkö Mathias Lindström.

Tärkeimpänä tavoitteena on luoda NLC:sta mahdollisimman tehokas väylä. Yritykset odottavat, että koko kuljetusketju on yhtenäinen eivätkä pullonkaulat hidasta matkaa. Kun NLC:stä kehitetään täydellinen logistiikkareitti, tavara saadaan eteenpäin muita kanavia nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla.

VASEKin logistiikka-asiantuntija Anna Måttsin mukaan suurin osa tavaravirroista kulkee vielä nykyään pohjoisesta etelään, mutta itä-länsi-liikenteen kysyntä on tulevaisuudessa kasvamassa. NLC-hankkeessa on siksi panostettu esimerkiksi Vaasan ja Mustasaaren yhteiseen logistiikka-alueeseen, joka jakautuu logistiikkayrityspuistoon, raideterminaalialueeseen sekä valmistavan teollisuuden alueisiin.

– NLC-väylä on houkutteleva vaihtoehto myös välimatkojen kannalta, sillä Vaasa-Uumaja-väli on vain 96 kilometriä. Turun tai Haaparannan ja Tornion kautta kilometrejä tulisi moninkertaisesti enemmän, hän toteaa.

”Logistiikkakustannuksilla on suuri rooli Suomen kaltaiselle vientivetoiselle maalle.
NLC:n ansiosta vienti on tulevaisuudessa edullisempaa, mikä lisää kilpailukykyämme,”
kertoo VASEKin logistiikka-asiantuntija Anna Måtts.

Kehitteillä kelluva infrastruktuuri

NLC-väylä alkaa Norjasta Mo I Ranan ja Mosjoen satamista, jatkuu E12-maantietä pitkin Ruotsiin Storumanin yhdistelmäterminaaliin ja sieltä Uumajan tavara-asemalle ja satamaan. Jotta kuljetusketjun lenkit jatkavat vahvoina Suomeen, meriliikenteellä Uumaja-Vaasa-välillä on keskeinen merkitys.

– Vaasan satama on väylän tärkeimpiä linkkejä, joten sinne on tehty suuria investointeja. Esimerkiksi nostokalustoa on uudistettu ja varastointialueita lisätty, Måtts kertoo.

Lindstömin mukaan NLC:n ympäristötavoitteena on siirtää liikennettä maanteiltä rautateille ja merelle. Merenkurkkuun on siksi luotava kelluva infrastruktuuri eli toimiva laivareitti, joka sitoo tärkeät alueet ja vahvat maat paremmin yhteen. Tätä varten on esimerkiksi jo yhdistetty Vaasan ja Uumajan satamatoiminnot ja perustettu yhteinen varustamo.

Vuonna 2015 tulee käyttöön uusi rikkidirektiivi, jonka mukaan laivat saavat käyttää raskaan polttoöljyn sijaan vain kalliimpaa kevytdieseliä tai -polttoöljyä. Lyhyemmistä merireiteistä tulee siis myös taloudellisesti houkuttelevampia.

”NLC-logistiikkaväylästä kehitetään turvallinen, ympäristöystävällinen ja tehokas. Koska laiva- ja rautatiekuljetukset ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja, niihin panostaminen on avainasemassa,” kertoo Merenkurkun neuvoston johtaja, Mathias Lindström.

Jotta rahtia saadaan Merenkurkun aalloille lisää, suunnitteilla on myös uusi edistyksellinen laiva.
– Wärtsilän kanssa on jo solmittu sopimus uuden laivan suunnittelusta, ja piirustusten odotetaan valmistuvan vuonna 2015, Lindström kertoo.

Lobbausta ja politiikkaa

Kolmen maan yhteinen EU-hanke vaatii voimakasta tahtoa ja kovaa työtä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että koko NLC-reitti kuuluu TEN-T:iin (Trans-European Network) ja norjalaiseen runkoverkkoon.
– Jotta perusedellytykset saadaan kuntoon, on oltava aktiivinen sekä alueellisesti että kansallisesti mutta myös Brysselissä, jossa omat eurokansanedustajat ovat avainasemassa, Lindström toteaa.

Lindströmin mielestä liikennekonseptin kehittämisen arvo ymmärretään jo laajasti, ja hyvä draivi ja valtionrajat ylittävä ryhmähenki on kantautunut kauas. NLC on hänestä loistava mahdollisuus luoda hyvät yhteydet Ruotsin ja koko Euroopan kanssa:
– Tästä kokonaisuudesta on tulossa Euroopan edelläkävijä. Samalla parannamme sekä Suomen että koko maanosamme kilpailukykyä.