Hiilineutraalin liikkumisen työpajaan 18.2. oli kutsuttu koolle erityisesti hankealueen maaseutukuntien edustajia keskustelemaan työn alla olevan Vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulla 2030 -tiekartan tiimoilta seudun yhteisistä tavoitteista ja välipysäkeistä ennen vuotta 2030.

MoveIT-hankkeen projektipäällikkö Matias Båsk VASEKista kertoi tiekartan valmistelutyöstä ja hankkeen kuulumisia.  Valitettavasti hankkeen toimintasuunnitelmassa olleita pilotti-kokeiluja ei olla koronan vuoksi päästy vielä toteuttamaan.

Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna kertoi alustuksessaan strategisuudesta kuntien kuljetuksissa ja hankinnoissa. Hän muistutti, että toimintaympäristöön ja kuljetuksiin vaikuttavat monet haasteet kuten koronavirus, palveluiden saatavuus, yritysten selviytyminen ja investointikyky sekä taksimarkkinoiden vapautumisen murros.

Vilkuna pohti, miten kuntatasolla näihin kaikkiin voidaan vaikuttaa tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä kehittämällä toimintatapoja ja luomalla uusia ratkaisuja. Hän myös muistutti asenteiden muutoksen tärkeydestä.

– Asioita voi aina tehdä fiksummin, hän painotti.

Vilkunan mukaan on mietittävä, mistä lähtökohdista käsin muutosta halutaan. Onko kyseessä toiminnan tehostaminen ja kustannussäästöt, vastuista selviäminen haasteista huolimatta vai tavoitteena saada parempaa palvelua useammalle toimintaa tehostamalla ja kehittämällä. Kun lähtökohtana on nykytilanne, on määriteltävä tavoite ja valinnat sekä pitää asiakasnäkökulma mielessä.

Projektiasiantuntija Heli Siirilä Vaasan yliopiston Innolabista esitteli hankkeessa tehtyä tiekarttatyötä. Tiekartta tulee sisältämään seudun yhteiset tavoitteet ja välipysäkit ennen vuotta 2030.

– Kaikilla on oma tie kohti yhteistä tavoitetta. Tiekartta lähtee lausuntokierrokselle huhtikuussa, jonka jälkeen on vuorossa tiekartan julkaisu ja jalkautus, Siirilä kertoi.

Kuntien rooli hiilineutraalin liikkumisen edistäjänä on merkittävä. Kunnilla onkin roolit sekä hyvinvoinnin edistäjänä ja aluekehittäjänä, julkisen liikenteen ja kuljetusten hankkijana sekä myös työnantajana. Näissä rooleissa vaikuttamisen mahdollisuuksia on monia. Työpajakeskusteluissa teemoina olivat kuljetusalan yritykset ja maksujärjestelmät, infra, hallinto ja rahoitus sekä työpaikat ja asukkaat.

Hallinnon ja rahoituksen osalta keskusteluissa todettiin, että seudun toimijoiden yhteydenpidon on oltava säännöllistä ja tavoitteena on, että työssä pelataan samaan maaliin. Kestävän liikenteen on oltava taloudellisesta näkökulmasta järkevää alueelle, yrityksille ja kotitalouksille.

Kuljetusalan yritysten yhteistyön määrässä on vaihtelua, mutta panostusta toivottiin nimenomaan yhteiseen viestintään ja markkinointiin. Tärkeänä tavoitteena on, että 2030 eri liikennevälineissä olisi asiakasnäkökulmasta samoja sujuvia maksutapoja.

Kestävää liikkumista pidetään usein vielä tuntemattomana uhkana ja kulueränä, mutta onneksi työpaikkojen joukosta löytyy jo muutamia edelläkävijöitä. Välietapiksi esitettiinkin, että vuonna 2025 työpäivän aikaisten matkojen tekeminen sujuisi jo uusin keinoin ja vuonna 2029 kimppakyytialustat olisivat jo kovassa käytössä. Ryhmäläiset totesivatkin, että kaikkien täytyy päästä ”kehtaamiskynnyksen” yli ja uskaltaa tehdä asioita eri tavalla.

• Tutustu työpajan materiaaleihin täällä
• Hiilineutraalin liikkumisen tiekarttaa jatketaan seuraavana kerran työpajassa 25.3. Kutsu lähetetään myöhemmin. Seuraa myös VASEKin tapahtumakalenteria.