Matkailun kesäkausi on käynnistynyt. Teillä ja toreilla näkyy kotimaan matkailijoita jo runsaasti, ja muutamia ulkomaisia rekisterilaattojakin tulee autoteillä vastaan. Usein kuulee mietittävän, mitä ulkomaiset matkailijat lomaltaan täällä hakevat ja miten heidät pitäisi ottaa huomioon. Onko kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden palvelemisessa eroja?

– Saksankielisistä maista tulevat matkailijat saapuvat tänne nauttimaan luonnon läheisyydestä ja siitä, että ihmisiä ei ole ruuhkaksi asti, kertoo itävaltalainen Birgit Müller, joka on asunut Vaasan seudulla vuodesta 2014.

– Luonnon ja rauhan lisäksi heitä kiinnostaa jokin ”pieni action”, esimerkiksi mahdollisuus vuokrata kajakki ja päästä melomaan maailmanperintöalueella.

Vaasan seutu on lähempänä kuin Lappi

Müller on kotoisin Itävallan Kitzbühelistä. Matkailun voidaan sanoa olevan hänellä geeneissä, sillä vanhemmat pitävät Bed & Breakfastia, ja kuvankauniin Tirolin maakunnan pääelinkeino on matkailu, joten sen asukkaat ovat tottuneet elämään matkailijoiden keskellä.

Birgit Müller

Müller kertoo, että pohjoiseen lomallansa suuntaava itävaltalainen matkailija valitsee tietoisesti yksilöllisemmän loman kuin etelän aurinkoon matkaavat. Vaikka Pohjois-Euroopan sää ei kesäaikaan aina ole miellyttävä, nämä matkailijat ovat valmiita ottamaan riskin – ja haluavat sen vastapainoksi muita elämyksiä.

Suomesta annetaan matkailumaana usein kuva, jossa näkyvät vain Helsinki ja Rovaniemi.

– Vaasan seudulla voi kuitenkin kokea luonnon, hiljaisuuden ja keskiyön auringon aivan samalla tavoin kuin Lapissa, Müller sanoo painokkaasti.

– Suomi on saksankielisistä maista saapuville matkailijoille kuitenkin kallis maa, ja sehän on vain hyvä, että ei tarvitse matkata Lappiin asti, hän jatkaa.

Automatkailijoita kiinnostaa Müllerin mukaan myös laivayhteys Vaasan ja Uumajan välillä, jolloin naapurimaan voi kokea samalla reissulla. Saksan Travemündestä pääsee autolautalla Helsinkiin, ja omalla autolla matkaaminen on ylipäätään vapaampaa eikä matkatavaroitakaan tarvitse pakata niin tiiviisti. Lisäksi moni valitsee tällä hetkellä automatkailun lentomatkustusta varjostavien terroriuhkien vuoksi.

Mitä on hyvä pitää mielessä?

Me suomalaiset olemme uteliaita tietämään, mitä muut meistä ajattelevat. Müller kertookin kysyttäessä mielellään asioista, jotka hämmentävät saksankielisistä maista saapuvia matkailijoita ja antaa vinkkejä matkailuyrittäjille siihen, miten saada vieraat viihtymään seudullamme.

– Itsepalvelu on meille keskisen Euroopan vanhoista kulttuureista tuleville vaikea asia, hän aloittaa naurahtaen, – ja Suomessahan useimmat kahvilat ja lounasravintolat toimivat itsepalveluperiaatteella. Saksankielinen matkailija menee pöytään istumaan ja odottamaan palvelua – jota ei koskaan tule.

Suomalainen vähäsanaisuus saattaa tottumattomasta tuntua epäystävällisyydeltä. Müller vinkkaa, että asiakkaan kanssa kannattaa aina jutella jonninjoutaviakin, vaikkapa kysyä, mistä he tulevat ja mitä ovat tehneet matkallaan tai päivitellä säätä.

– Myös hyvän matkan toivotukset tai muu jutustelu tavallisen ”hei hein” jatkoksi antavat matkailijalle tunteen, että hän on todella tervetullut uudestaankin.

Automatkailijan matkantekoa helpottaisi opastuskylttien ajankohtaisuus. Müller kertoo esimerkkinä kyltin, jossa lukee ”Café 2 km”. Autossa jo hyvän tovin istuneen matkailijan mieli keskittyy suunnittelemaan tulevaa pysähdystä ja nautittavia virvokkeita tai ruokaa – kunnes tullaankin kahvilalle ja se on kiinni. Vaikka kahvila on auki vain tiettyinä aikoina kesäisin, kyltti seisoo tien laidassa ympäri vuoden ja saa matkailijan ärtyneeksi.

Paikallinen ruoka kiinnostaa matkailijoita aina. Meillä Suomessa ei kuitenkaan ole ollut tapana kehuskella ruoalla, ja Müller sanookin, että hän ei itse vielä kolmen vuoden maassa asumisen jälkeenkään osaa sanoa, mikä seudullamme on tyypillistä ruokaa.

– Ruokapaikat voisivat paremmin tuoda esille ruokalajien paikallisuutta ja ylipäätään kertoa ruoasta enemmän ja positiivisemmin.

Saksankielinen googlailee saksaksi

Yksilöllinen matkailija suunnittelee ja varaa reissunsa itse. Suomalaiset ovat tottuneet googlailemaan tietoa matkustuskohteista englanniksi, mutta saksankielisissä maissa tämä tehdään saksaksi. Siksi matkailuyrityksellä on hyvä olla kotisivut ja muu netistä löytyvä tieto saksan kielellä.

– Mahdollisuus saada saksankielisiä asiakkaita kasvaa, jos he saavat lukea kohteista omalla kielellään. Mutta vaikka kieli yhdistääkin saksaa äidinkielenään puhuvat yhdeksi ryhmäksi, kulttuureissa on kuitenkin eroavaisuuksia, eivätkä esimerkiksi itävaltalaiset halua tulla verratuksi saksalaisiin, sanoo Müller hymyillen.

Maisema ja ympäristö vaikuttavat siihen, millaisia ihmiset ovat. Me suomalaiset tiedämme millaisia olemme, ja voisimme joskus pohtia, miten se vaikuttaa vieraanvaraisuuteemme matkailijoita kohtaan.

Menestyksekästä kesäkautta toivottaen
Matkailuyrittäjät tiedon kautta kasvuun -hanke