Pelastusopiston vanhempi opettaja Jani Jämsä aloittaa koulutuksen palo-osastoinnista, läpivientitiivistyksistä ja palokatkosuunnittelusta hätkähdyttävällä tilastolla:

– Jopa 42 prosentissa Suomessa tapahtuvista rakennuspaloista palo-osastointi pettää. Palomiesten pitäisi voida luottaa niiden toimivuuteen, kun tehdään taktisia päätöksiä siitä, mihin kohtaan rakennusta palon leviäminen pysäytetään.

Tämän luvun valossa on siis erittäin ilahduttavaa, että rakennusalan projektipäällikkö Mauritz Knutsin yhteistyössä Vaasan ja Mustasaaren rakennusvalvontojen sekä Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa järjestämä koulutus veti auditorion täyteen pää-, rakenne-, LVI- ja erityissuunnittelijoita oppimaan aiheesta lisää.

Rakennusten palo-osastoinnin tulisi oikein toimiessaan turvata pelastautumista, rajoittaa palon leviämistä ja antaa pelastajille mahdollisuuden rajoittaa paloa.

– Merkitystä vähätellään liian usein ja kyseenalaistetaan, onko väliä, jos palo-osastojen välillä on joku peukalonmentävä reikä. Turun sairaalapalossa vältyttiin henkilövahingoilta vain henkilökunnan ripeän ja asianmukaisen evakuoinnin ansiosta. Palo-osastoinnin olisi pitänyt antaa puoli tuntia lisäaikaa pelastautumiseen, mutta ovilinja ei pitänyt vaan savua tuli toiselle puolelle jo kahden minuutin jälkeen. Kaapelihyllyn kohdalla oli päänkokoinen reikä, Jämsä kertoo ja näyttää valvontakameran tilanteesta kuvaamaa nauhoitetta.

Palokatkojen toimimisen suurin riski on Jämsän mukaan ihmiset, rakennuksen käyttäjät ja hallinnoijat:

– Auki olevat palo-ovet ovat iso riski. Kunnon ovi-automatiikka auttaa tässä. Suojaamattomat läpiviennit putkille ja kaapeleille ovat ne pahimmat viholliset. Läpivientejä avataan ja läpi vedetään uusia piuhoja. Tiivistykset jäävät tekemättä, vaikka alun perin ne olisivatkin olleet kunnossa.

Palokatkosuunnittelu on asiantuntijan laatima erityissuunnitelma, johon tarvitaan avuksi muun muassa sähkö-, LVI-, IV- ja rakennesuunnittelijoiden laatimat suunnitelmat, jotta nähdään mitä tarpeita kanavia, viemäreitä ja kaapelihyllyjä varten on. Minkälaisia aukkoja tarvitaan ja valitaan jokainen palokatko kerrallaan oikeat tuotteet näiden tiivistämiseen.

– Nyrkkisääntönä on, että aukosta vain kolmannes voi olla kaapelia ja kaksi kolmannesta täytemassaa. Näin palon sattuessa, kun kaapeli tai johto kuumuuden vaikutuksesta sulaa pois, täyte pystyy paisumaan ja täyttämään koko aukon, Jämsä kertoo ja esittelee osallistujille erilaisia materiaalivaihtoehtoja.

– Ongelmana on kuitenkin, että työmaalla näitä sovelletaan. Työmaalla ei saisi vaihtaa palokatkosuunnitelmaan merkittyjä tuotteita ilman suunnittelijan lupaa. On myös huolehdittava loppudokumentaatiosta ja päivittää alun perin laadittu suunnitelma vastaamaan toteutusta sitten kun rakennus on valmis.

On myös huomioitava rakennuksen elinkaaren aikainen hallinnointi:

– Remontoidessa usein tiivistyksiin käytetyt tuotteet vaihtuvat eivätkä enää vastaa alkuperäistä suunnitelmaa. Olisi hyvä, että kaikki palokatkot olisi tarkkaan dokumentoituna ja dokumentista näkisi kuka niissä on viimeksi käynyt ja miltä niiden pitäisi näyttää.

Jämsä huomautti myös korjausrakentamisen kiihtymisen lisäävän tarvetta väliaikaisiin palokatkoihin:

– Kun rakennus on osittain työmaana ja osittain käytöstä, on aivan yhtä tärkeää huolehtia, että palokatkot toimivat myös silloin.

Koulutuksen materiaalit:

Vaasan rakennusvalvonta 
Palo-osastointi, läpivientitiivistys ja palokatkosuunnittelu, Jani Jämsä  
Palokatko-opas  
Palokatkotuotteiden CE-merkintä

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name]