Liikkumisen asiantuntijat saman virtuaalipöydän ääressä

Vaasan seudulla erilaisissa tehtävissä liikkumisen parissa työskentelevät toimijat kokoontuivat 21.4. yhteisen virtuaalisen pöydän ääreen keskustelemaan koronaviruksen vaikutuksista liikennepalveluihin seudullamme. MoveIT – Vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulla 2030 -hankkeen puitteissa järjestettyyn webinaariin osallistui niin viranhaltijoita, kehittäjiä, yritysmaailman edustajia kuin tutkijoita.

Webinaarin tarkoituksena oli välittää tietoa MoveIT-hankkeessa alkuvuoden aikana tehdystä työstä sekä tarjota eväitä keskustelulle muutaman alustuksen muodossa. Hankkeen projektipäällikkö Anna Måtts-Fransén VASEKista totesi heti alkuun koronatilanteen muodostaneen suuren haasteen yrityksille ja kunnille:

– Rajoitustoimenpiteiden myötä kaikki liikkumispalvelut ja kuljetukset loppuivat lähes kuin seinään. Eri yritystukimuodot ovat tietysti tärkeitä, mutta ne yksistään eivät riitä. Tarvitaan myös yhteistyötä ja kehitystä, hän korosti.

Projektiasiantuntija Heli Siirilä Vaasan yliopiston InnoLabista esitteli MoveIT-hankkeessa käytyä kuntakierrosta, jonka aikana kunkin kunnan edustajat eri sektoreilta pääsivät keskustelemaan liikennepalveluihin ja liikkumiseen liittyvästä, jo tehdystä työstä, sekä suunnittelemaan tulevaa. Kuntakierros ajoittui tammi-maaliskuulle ja Korsnäs oli Vaasan seudun kunnista ainoa, jonka kanssa keskusteluja ei ehditty vielä käydä.

– Keskusteluissa tuotiin esille paikallisia esimerkkejä tehdystä työstä: Isossakyrössä on hankittu kaasuauto kotihoidon henkilöstölle ja Mustasaaressa sähköpyöriä kunnan henkilöstön yhteiskäyttöön. Lisäksi monissa kunnissa nostettiin esille työmatkaliikenteeseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Miten asenteita ja rutiineja voitaisiin muuttaa kestävämmiksi? Siirilä esitteli poimintoja keskusteluista.

Anna Måtts-Fransén, VASEK (ylhäällä oikealla), Heli Siirilä, Vasa universitet (alhaalla vasemmalla) ja Toni Bärman, Traficom pitivät webinaarissa alustuspuheenvuorot.

Joukkoliikenneasiantuntija Toni Bärman liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta kävi läpi koronavirustilanteen vaikutuksia joukkoliikenteeseen koko maassa. Traficomin selvitysten mukaan joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat pudonneet jopa 80 prosenttia ja liikennöitsijöiden lipputulot samassa suhteessa.

– Välttämätön työmatka- ja asiointiliikenne tulee kaikesta huolimatta varmistaa kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kun tästä koronatilanteesta selvitään, joudumme seuraavan haasteen äärelle: mitä korona tekee joukkoliikenteen imagolle? Siinä on meillä tekemistä syksyllä ja varmaan tulevina vuosinakin, Bärman totesi.

Imago- ja brändiasiat herättivätkin paljon ajatuksia webinaarin loppukeskustelussa. Yhtäältä koronavirusepidemian pelättiin jättävän joukkoliikenteelle riskialttiin leiman, toisaalta arjen normalisoitumisen arveltiin imaisevan myös ihmisten liikkumiskäyttäytymisen takaisin normaaleihin uomiinsa. Tosin mikä on normaalitilanne kaiken tämän jälkeen? Emme kenties palaa vanhaan, vaan tilalle muodostuu jokin ”uusi normaali”.

Kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että jotain muutoksia koronavirusepidemiasta varmasti seuraa niin ihmisten käyttäytymiseen kuin asenteisiinkin, millä on väistämättä vaikutuksia etenkin henkilöliikenteeseen. Henkilöliikenteen digiloikkaa väläyteltiin yhtenä mahdollisuutena, mutta liikennöitsijöiden romahtaneet tulot muodostanevat merkittävän rahoitushaasteen. Kestävä liikkuminen kuitenkin koostuu monista eri osa-alueista, joten ehkä esimerkiksi pyöräilyn ja kävelyn suosiota onnistutaan nostamaan uudelle tasolle sekä koronaepidemia aikana että sen jälkeen.

– Oli miten oli, ainakin saimme hankkeessa hieman lisää suunnitteluaikaa syksylle siirrettyihin pilotteihin, jotka liittyvät Wärtsilän työmatkaliikenteeseen sekä Mustasaaren ja Maalahden alueilla kimppakyytikokeiluun. Uutta normaalia ja positiivista viestintää liikkumisesta sitten syksyllä, Siirilä ja Måtts-Fransén tiivistivät lopuksi.