Kiertotalous Mustasaari -hankkeen projektipäällikkö Göran Östberg

Kierrätysmateriaalien, kuten betonimurskeen käyttö infra-rakentamisessa on mahdollista suhteellisen yksinkertaisen ilmoitusmenettelyn kautta, murskeen hinta on alhainen, mutta silti käyttöä on vielä aivan liian vähän. Miksi näin on ja mitä käytön edistämiseksi voitaisiin tehdä? Tähän pureuduttiin Kiertotalous Mustasaari ja InfraBotnia -hankkeiden puitteissa järjestetyssä ReThink Infra -seminaarissa 28.5.

Rakennettu ympäristö tuottaa kaivostoiminnan jälkeen eniten jätettä, jota syntyy niin rakentamisen kuin purkamisenkin yhteydessä. Suomi on sitoutunut purkujätteiden hyödyntämisen tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2020 purkujätteestä 70 prosenttia hyödynnettäisiin materiaaleina.

– Rakennusalan yrittäjien osaamista on lisättävä siitä, miten materiaaleja otetaan asiantuntevasti talteen, jotta voidaan korvata luonnonmateriaaleja. Materiaalikierrätyksen kannalta kriittistä on lajitteleva purku ja jätejakeiden erilliskeräys, kertoi Katja Lehtonen (kuvassa vasemmalla) Ytekki Oy:stä.

– Metalli kierrätetään jo hyvin, betoni- ja tiilijätteestä saadaan murskaa ja lasista mineraalivillaa. Eli monille materiaaleille on jo markkinat olemassa, kunhan vain materiaalit saataisiin hyvälaatuisina kiertoon. Purkutöiden hankinta, teettäminen ja valvonta vaatii erityistä osaamista, jotta kilpailutus onnistuu ja työn laadusta voidaan varmistua, Lehtonen jatkaa.

Muutaman päivän päästä virallisesti insinööriksi valmistuva Ida Smedlund Tampereen ammattikorkeakoulusta on tehnyt lopputyönään VASEKin ja Kiertotalous Mustasaari -hankkeen toimeksiannosta Purkubetonin käsikirjan (julkaistaan lähiaikoina). Oppaassa muistutetaan, kuinka purkubetonista valmistettava murske on taloudellinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto neitseellisten luonnonvarojen käytölle.

– Betonimurske on ylitarjonnan vuoksi melkein ilmaista. Silti sitä käytetään aivan liian vähän. Eikä sen käyttö vaadi suuria lupaprosesseja. MARA:n kautta rekisteröinti-ilmoitus riittää ja sen saa muutamassa päivässä. Betonimurske soveltuu väylä- ja kenttärakentamiseen, teollisuus- ja varastorakennusten pohjalle sekä erilaisiin pohjarakenteisiin.

Yrkeshögskolan Novian lehtori Tom Lipkin (kuvassa vasemmalla) puolestaan on tutkinut asfalttia ja sitä, miten sitä voitaisiin kierrättää laatuvaatimuksista tinkimättä.

– Asfaltin kiviaines kestää kyllä, mutta sideaineena käytetyllä bitumilla on tietty ikä, jonka jälkeen se kovettuu ja alkaa halkeilla. Uuteen asfalttiin voidaan käyttää jopa 70 prosenttia vanhaa asfalttia, mutta haasteena on se, miten bitumin hyvät ominaisuudet saadaan takaisin, Lipkin kertoi.

Jenni Nurmi Ecolan Infrasta (kuvassa alla) esitteli yrityksen tuotteita, jotka valmistetaan teollisuuden sivutuotteista maa- ja metsätalouden sekä infrarakentamisen tarpeisiin. Yrityksen tuotteet täydentävät jo olemassa olevia kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Yritys hyödyntää tuotteissaan niin lentotuhkaa, jätteenpolton kuonia, valimohiekkoja kuin masuunikuonaakin.

 – Uusien kierrätysmateriaaleista valmistettujen rakennustuotteiden kehittely vaatii kaupallistamista ja tuotteistamista. Tuotteiden on ehdottomasti oltava tasalaatuisia. Käyttäjiä on opastettava tuotteen käytössä. Kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi tuttuja työtapoja ja välineitä, jos materiaali on täysin uutta. Rakennusala on kuitenkin aika perinteinen toimiala.

Maapörssin Jari Nordström esitteli seminaariväelle nettipohjaista palvelua, jolla edistetään puhtaiden ylijääämaa-ainesten kierrätystä. Palvelu on tarkoitettu ammattilaisille ja yrityksille.

– Luonnosta kaivettujen maa-ainesten korvaaminen ylijäämä-aineksilla on lähtökohtaisesti niin taloudellisempi kuin ympäristöystävällisempi vaihtoehto, Nordström muistutti.

Raha ratkaisee, ja kuten seminaarissakin useampaan otteeseen todettiin, on kierrätysmateriaaleista valmistetut rakennustuotteet edullisia. Jää siis kysymys siitä, miten käyttöä saataisiin lisättyä. Infra ry:n Juha Laurila (kuvassa vasemmalla) muistutti, ettei mitään ”kikkakolmosia” vaadita:

– Tilaajien on mahdollistettava purkumateriaalien käyttö osoittamalla jo suunnitelmissa, että esimerkiksi purkubetonin käyttö kohteessa on mahdollista. Urakoitsijat mahdollistavat käytön, kun heillä on tieto ja osaaminen näistä materiaaleista. Tarvitaan myös uskallusta – myös julkiselta puolelta.

Seminaarin esitykset