Vaasalainen Jelppis-Tiimi Osuuskunta on voittanut vuoden pienosuuskuntakilpailun. Kilpailun järjesti Yhdessä yrittämään! -hanke, jota toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö kumppaninaan Tampereen seudun osuustoimintakeskus, ja sen palkinnot jaettiin Tampereella 4.10.2011.

Jelppis-Tiimin laatupäällikkö Riitta Yli-Arvo on mielissään osuuskunnan saamasta tunnustuksesta:
- Tämä lämmittää. Pienestä aloitettiin ja kehitytty ollaan näin hienosti.

Kuvassa vasemmalta sairaanhoitaja Nina Kantola (hall. pj.), lähihoitajaopiskelija Tommi Heinonen, laatupäällikkö Riitta Yli-Arvo ja palvelutyönjohtaja Birgitta Häggblom. (Kuva: Riku-Matti Akkanen, Osuustoimintalehti)

Jelppis-Tiimi on tarjonnut sosiaali- ja terveysalan palveluja vuodesta 1997, jolloin sen perusti joukko työttöminä olleita hoiva-alan osaajia. Vuodesta 2006 osuuskunta on ollut palvelusetelipalvelutuottaja Vaasassa.

Laatu, työhyvinvointi ja työtyytyväisyys erinomaisella mallilla

Vuoden pienosuuskunta 2011 -kilpailussa oli seitsemän eri kilpailuluokkaa. Kilpailun raatiin kuului eri puolella Suomea toimivia yritysneuvojia sekä edustajat Yhdessä yrittämään! -hankkeesta, Pellervo-seurasta, OT-lehdestä, Coop Finland Ry:stä ja Yhteishyvä-lehdestä. Valintakriteereinä oli muun muassa liiketoiminnan vaikuttavuus, yhteisöllisyyden toteutuminen, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, osuuskunnan yleiset toimintatavat ja toiminnan innovatiivisuus.

- Haluamme olla alueen johtava yksityinen hoiva- ja kotipalveluiden tuottaja, kertoo Yli-Arvo innostuneesti. - Ei vain suurin, vaan myös laadukkain tuottaja. Meillä samat hoitajat auttavat asiakasta tyytyväisyyteen, täydentää Jelppis-Tiimin palvelutyönjohtaja Birgitta Häggblom.

Jelppis-Tiimin omistavat sen työntekijät. Tällä hetkellä osuuskunnassa on keskimäärin 25 jäsentä, ja joukossa on sairaanhoitajia, lähihoitajia, kodinhoitaja, kokki, siivoojia, kotitaloustyöntekijöitä ja alan opiskelijoita. Myös opiskelijat ja esimerkiksi hoitovapaalla tai eläkeiässä olevat voivat tehdä työkeikkoja niin halutessaan. Työntekijöistä pidetään hyvää huolta: liikunta- ja kulttuuriseteleiden lisäksi järjestetään TYKY-päiviä, ja liikevoitosta jaetaan bonusta. 

- Mehän olemme itse työinstrumentteja, joten hyvinvointi on erityisen tärkeää meille, muistuttaa Häggblom.

 Riitta Yli-Arvo ja Birgitta Häggblom palkitsemistilaisuudessa Tampereella 4.10.2011
(Kuva: Sami Karhu)

"Asiakkaan rinnalla hänen arkipäivässään"

Vaasan kaupungissa jo käytössä ollutta palvelusetelikäytäntöä on kuluvana vuonna laajennettu muihinkin seudun kuntiin. Lokakuun 2011 alusta mukaan seudulliseen palvelusetelijärjestelmään tulivat Vähäkyrö, Laihia ja Korsnäs, ja vuodenvaihteessa 2011-2012 siihen on liittymässä muitakin kuntia.

- Palveluseteli on selkeästi tuonut meille lisää asiakkaita ja kasvattanut liikevaihtoa, kertoo Häggblom.
- Seteliä voi käyttää moneen tarkoitukseen, eikä meidän ei ole tarvinnut luopua vanhoista asiakkaista.  Usein olemme tehneet asiakkaalle palvelusetelin osoittamien palveluiden lisäksi muutakin työtä kuten vaikkapa sovitun suursiivouksen, ja siitä palvelusta asiakas on sitten maksanut erikseen. Asiakkailta saadussa palautteessakin on mainittu että on "mukavaa kun sama henkilö käy", jatkaa Yli-Arvo.

Hoivaa ja läsnäoloa.
(Kuva: Jelppis-Tiimi)

Jokaisen palveluseteleiden käyttäjäksi oikeutetun henkilön on mahdollista valita, ottaako hän kyseisen palvelun kunnalta vai kunnan hyväksymältä palveluntuottajalta eli yritykseltä. Palveluseteliä voi hakea kunnan kotipalveluohjaajan kautta, joka yhdessä asiakkaan tai omaisten kanssa kartoittaa asiakkaan palveluntarpeen.

Pienten yritysten vahvuus on yksilöllinen palvelu

- Isot yritykset voittavat usein kuntien tarjouskilpailut laajoista ostopalveluista, mutta palvelusetelijärjestelmässä pienilläkin yrityksillä on mahdollisuuksia tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita kuntien yhteistyökumppanina, Yli-Arvo ja Häggblom huomauttavat.

Vaasan seudun palvelusetelikoordinaattori, VASEKin yritysneuvoja Sari Saarikosken mukaan seudullisen palvelusetelin käyttöönotto tuo runsaasti uusia mahdollisuuksia seudun yrittäjille. Asiakasmäärät kasvavat nykyisestä n. 300 asiakkaasta, kun palvelusetelipalveluiden piiriin tulee seudullisen mallin myötä uusia palveluja nykyisten tilapäisen ja jatkuvan kotihoidon sekä omaishoidon lomitusten lisäksi.

- Yrittäjille on palvelutuottajana toimimisen tueksi tulossa mm. koulutusta oman liiketoimintaosaamisen kehittämiseen Kipinä-ohjelman kautta, Saarikoski kertoo.

Uusia hoitopalvelumahdollisuuksia palvelusetelillä

Palvelusetelikäytäntö laajenee kattamaan kotisairaanhoidon vuoden 2012 alusta. Jelppis-Tiimille se tuo mahdollisuuden tarjota samalle asiakkaalle enemmän palveluja.

- Tällä tavoin päästään eroon siitä, että yksi palveluntuottaja antaa asiakkaan jonkin palvelun ja sitten soi ovikello, ja joku muu palveluntuottaja tulee ottamaan vaikkapa verikokeen, kuvailee Yli-Arvo.
- Smartumin sähköinen maksu- ja raportointijärjestelmä palvelusetelin hallintaan tuo lisäksi uutta opeteltavaa.

Lähihoitaja Marjut Mannila ja oppisopimuskoulutuksessa oleva Bijou Kalala auttavat 98-vuotiasta Saimi Alapotia tämän kotiaskareissa. (Kuva: Riku-Matti Akkanen, Osuustoiminta-lehti)

Jelppis-Tiimissä on myös pohdittu, että kunhan palvelusetelijärjestelmä tulee koskemaan myös hoivakotipaikkoja, esimerkiksi eri tavalla painottuneiden kotien tai yhteisöjen kehittyminen voisi olla alalla mahdollista.
- Sellaisille asiakkaille, jotka eivät enää kotioloissa pärjää, voisi tulevaisuudessa olla tarjolla asiakaskunnan mukaisesti räätälöityä palvelua. Esimerkiksi luontoihmisille tai kristillisesti suuntautunut ympäristö, tai miksei jopa "luksushoivakoti".

Lisätietoja
Riitta Yli-Arvo, Jelppis-Tiimi
p. 044 332 3106

Birgitta Häggblom, Jelppis-Tiimi
p. 044 332 3108

Yhdessä yrittämään! -hanke: http://www.yhteistoiminta.fi/