Joukko tiedonjanoisia matkailuyrittäjiä Vaasan seudulta kokoontui Tiedon kautta kasvuun -hankkeen järjestämään sosiaalisen median seminaaripäivään Vaasaan 19.4. Seminaarin vetäjä Laura Johansson yrityksestä Lvgnroom opasti kuulijat somen saloihin matkailualan näkökulmasta.

Johansson kävi läpi oleellisimmat some-kanavat: Facebook, Instagram sekä Suomessa jostain syystä yllättävän vähän käytetty Tripadvisor. Lisäksi hän mainitsi blogien toimivan erinomaisesti matkailualalla. Twitteriä hän taas ei aivan ensimmäisenä suosittelisi pienyrittäjälle sen tiiviin tahdin vuoksi, mutta toisaalta se on hyvä paikka verkostoitua ja toimittajatkin viihtyvät siellä, mistä voi poikia näkyvyyttä.

Lvgnroomin Laura Johansson opastamassa Vaasan seudun matkailuyrittäjiä sosiaalisen median käytäntöihin.

Kuinka usein ja mitä sisältöä

Eniten yrittäjiä huolettaa someen käytettävä aika. Moni toimii matkailuyrittäjänä päivätyönsä ohessa, ja siksi aika on muutenkin kortilla. Tähän Johansson antoi ohjeeksi ottaa kuvia ja tehdä päivityksiä päivittäisen työn yhteydessä – oli työ sitten esimerkiksi lakananvaihtoa mökeissä tai asiakkaiden viemistä veneellä. Tällöin päivityksiä ei tarvitse erikseen miettiä väkisin myöhemmin. Pitempitähtäiminen sisältösuunnitelma on toki hyvä olla olemassa. Johansson muistutti kuulijoita kuvaamisen lupien kysymisen tärkeydestä.

Myös päivitysten ajoittaminen Facebookiin mietityttää: kuinka usein ja mihin aikaan päivästä ne saavat tykkäyksiä ja siten ylipäätään näkyvät uutisvirrassa? Kokeilemalla kukin löytää itselleen parhaan tavan. Laatu on tärkeämpi kuin määrä mutta tämäkin on suhteellista: Facebookissa kaikki sisältö ei näy kaikille tykkääjille, ja siksi useampi ”postaus” päivässä on aivan sopivaa. Johansson muistutti myös, että sisällön ei aina tarvitse olla itsellä ja tarkoitti sillä, että sosiaalisessa mediassa on täysin hyväksyttyä jakaa muiden sisältöjä. Myös Facebook-mainonta sopivalla budjetilla voi toimia, ja kohderyhmää voi jälkeenpäin muokata, jos ensimmäinen yritys ei ihan nappiin mennyt.

Jos haluaa näkyvyyttä blogien kautta, kannattaa kutsua bloggaajia käymään. Ennenhän kutsuttiin lehdistö vierailulle ja nyt bloggaajia, eikä heidän suinkaan tarvitse olla ulkomaisia. Omaa blogia pitäville matkailuyrittäjille Johansson antoi neuvoksi muistaa kirjoittaa kohderyhmälle ja miettiä mikä on se asia, jolla yrittäjä erottuu joukosta.

Monikielisyys haasteena

Yhteisesti todettiin, että todellisena haasteena seudun matkailuyrittäjille on monikielisyys – millä kielellä toimia sosiaalisessa mediassa ja miten ylläpitää tasapaino kielten välillä. Johanssonin ehdotus pulmaan on mennä kuvakärjellä, liittää kuvaan lyhyitä tekstejä ja linkki eteenpäin. Myös Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Jansson kertoi kielten käytön tasapainottamisvaikeudesta. Oleellista kielen valinnassa on kuitenkin valita se kohderyhmän mukaan.

Keskustelua heräsi myös ei-äidinkielisen puhujan käyttämän kielen merkityksestä eksotiikan tuojana. Yhdessä todettiin, että se voi hyvinkin olla matkailussa valtti, kunhan viesti ei vääristy. Englannin kielen asemasta Johansson totesi, että yrityksen sivuilla ainakin pysyvän infon on hyvä olla tiivistettynä englanniksi, ja antaa videoiden ja kuvien kertoa loput. Tekstien käännöksissä kannattaa käyttää apuna ammattimaisia kääntäjiä (lista Vaasan seudulla toimivista kääntäjistä ja tulkeista).

Osallistujat pohtivat yhdessä mm. ajankäyttöä, laadun ja määrän suhdetta sekä kielten käyttöä sosiaalisessa mediassa.

Iltapäivän aikana syvennyttiin yritysten some-suunnitelmiin ja strategioihin. Pienillä matkailuyrittäjillä on hyvät mahdollisuudet saada uusia asiakkaita sosiaalisen median avulla, kun he pitävät mielessä sen, että viestin ja lopputuotteen tai -palvelun pitää vastata toisiaan.

Maksamaalla sijaitsevan Klemetsintalojen toiminnanjohtaja Mikaela Sandberg oli tyytyväinen seminaaripäivään.
– Workshopissa pohdittavaksi annetut kysymykset olivat hyviä ja laittoivat todella miettimään. Sain konkreettisia vinkkejä ja tehtyä konkreettisen suunnitelmankin. Ja oli hyvä tutustua muihin yrittäjiin tulevaa yhteistyötä ja päivitysten jakamista ajatellen.

Klemetsintaloja voi seurata Facebookissa ja Instagramissa. Sandberg lupaa, että kunhan kesäkausi alkaa ja kesäkahvila avataan, päivityksiä ja myös behind the scenes-materiaalia on luvassa joka päivä.

Isonkyrön 1700-luvun markkinoista vastaava Johanna Talso toi esille tuiki tavallisen tunteen Facebook-päivitysten tekemiseen liittyen:
– Kerran vuodessa järjestettävän tapahtuman järjestäjänä joskus tuntuu siltä kuin kaikki olisi jo sanottu, ja on vaikea keksiä uutta sanottavaa päivityksiin. Pitää kuitenkin pitää mielessä, että tykkääjät todellakin pitävät markkinoiden miljööstä ja tunnelmasta ja siksi meistä tykkäävät.

– Suurin yksittäinen kävijäryhmä on markkinoillamme alusta saakka ollut rannikkoalueen kävijät ja nimenomaan ruotsinkieliseltä alueelta. Heille Isokyrö on jo melkein eksoottinen paikka, puhumattakaan siitä, että käsityön ja historian arvostus on aivan eri tasolla. Tavoitteena meillä tänä vuonna on houkutella enemmän myös Etelä-Pohjanmaan väkeä.

Projektipäällikkö Peter Källberg oli iloinen siitä, että niin moni oli kiinnostunut aiheesta:
– Tämä oli ensimmäinen hankkeessa järjestetty seminaari. Olemme jo alkaneet miettiä, miten voisimme jatkaa samasta teemasta. Eräs päivän aikana esiin tullut asia, jota haluan korostaa, on yhteistyön tärkeys myös sosiaalisissa medioissa. Me kaikki haluamme lisää kävijöitä seudulle, joten muistakaahan oman yrityksen ”hashtagin” lisäksi käyttää tunnisteita #visitvaasa, #kvarken ja muita, kun laitatte kuvia Instagramiin.

[contact_member,name=Peter Källberg,id=19,details=Name-Designation-AdditionalInformation-Phone-MobilePhone-Email-MemberPhoto]