Kesäkuussa julkaistulla Fiksu-sivustolla on tietoa muun muassa seudun joukkoliikenteestä.

Elokuun lopussa päättyvän EAKR-rahoitteisen MoveIT - Vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulla 2030 -hankkeen loppuseminaarissa 18.8. vedettiin yhteen hankkeen toimenpiteitä ja liikennepalveluissa tapahtunutta kehitystä sekä suunnattiin katse tulevaan ja tarvittaviin toimenpiteisiin.

Projektiasiantuntija Heli Siirilä Vaasan yliopiston InnoLabista esitteli kesäkuussa valmistunutta tiekarttaa, jossa käsitellään vähähiilisten liikennepalveluiden osatavoitteet ja etenemisohjeet kahdeksan eri teeman osalta (työpaikat, asukkaat, palveluntarjoajat, maksutavat, hallinto, rahoitus ja talous, infra sekä viestintä) vuoteen 2030 asti.

• Tutustu MoveIT-tiekarttaan 

– Lähdimme hankkeessa liikkeelle vuonna 2019 Vaasan seudun liikennetavoitteiden nykytila-analyysistä ja MaaS-valmiustasomittareiden tarkastelulla. Vuoden 2020 aikana kävimme keskustelut seudun kuntien kanssa matkaketjuista ja kestävästä liikkumisesta, Siirilä kertoo.

– Harmillisesti hankkeeseen suunnitellut pilotit jouduttiin perumaan koronan vuoksi, mutta tänä vuonna on tiekartan lisäksi valmistunut myös Fiksun liikkumisen sivusto kolmella kielellä hieman korvaamaan poisjääneitä pilotteja, projektipäällikkö Matias Båsk kertoo.

• Tutustu fiksun liikkumisen sivustoon 

– Tiekartassa suosittelemme, että seuraavaksi seudulla tehdään toimintasuunnitelma tiekartassa määriteltyjen tavoitteiden, ja erityisesti liikenteen kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Tiekartassa ehdotetaan muun muassa perustettavaksi seudullista liikennepalvelujen työryhmää, Båsk jatkaa.

– Eri organisaatioilla on omat roolinsa ja keinonsa, miten edistää kestäviä liikennepalveluita. Työryhmä auttaisi keskustelemaan liikennepalveluiden kokonaisuudesta koordinoidummin sekä muulloinkin kuin vain budjetin laatimisen yhteydessä, Siirilä täydentää.

Maalahden kunnanjohtaja Jenny Malmsten kiitteli kommenttipuheenvuorossaan sitä, että liikkumisen tarpeet otettiin huomioon myös maaseudun näkökulmasta.

– Maaseudulla on vaikea luopua autosta kokonaan, mutta erilaiset liikennepalvelut voisivat korvata perheen toisen tai kolmannen auton. Maaseudulla myös tarvitaan pyöräteitä pääosin valtion teiden varteen eikä niinkään kuntakeskuksiin. Eli tavoitteet ovat samat sekä maaseudulla että kaupungeissa, mutta ratkaisut hieman eroavat toisistaan, Malmsten muistuttaa.

ELY-keskuksen joukkoliikennevastaava Miika Hautala nosti kommentissaan esiin työpaikkojen ja työnantajien roolin.

– Joukkoliikenteen mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta kodin ja työpaikan välisellä liikenteellä on iso merkitys liikenteen päästöihin. Joukkoliikenteen käyttämiseen vaikuttaa suuresti myös viestintä sekä lippu- ja maksujärjestelmien hoitaminen.

Lehtori Asseri Laitinen, VAMK oli samoilla linjoilla. Hän harmitteli, ettei joukkoliikenteen edullisuutta aina tajuta. Hän myös muistutti, että nuorille ja korkeakouluopiskelijoille on näytettävä, että liikenne- ja infra-asioita mietitään seudulla monipuolisesti ja otettava heidät mukaan kehittämistyöhön.

Vaasan kaupungin kuntatekniikan johtaja Jukka Talven mukaan MoveIT-tiekartta tukee erinomaisesti Vaasan kaupungin strategiaa, jossa hiilineutraalius on ylimmän tason tavoitteena.

– Keskiössä on liikenteen palvelut ja vähemmän lihasvoimin liikkumista. Toimenpiteet on myös porrastettu riittävän tiheästi. Monessa tiekartassa mainitussa asiassa ollaan jo liikkeellä, mutta monessa vasta lähtökuopissa. Hallinto ja rahoitus voivat olla suurimpia haasteitamme, sillä tällä hetkellä valtaosa liikenteen rahoituksesta menee asioihin, jotka eivät auta saavuttamaan vähähiilisyystavoitteita.

– Seuraavaksi tarvitaan porkkanaa fiksujen valintojen tekemiseen sekä erilaisia pilotteja, kokeiluja ja yritystoiminnan tukemista. Myös sukupuolten välinen ja sosiaalinen tasa-arvo on huomioitava liikkumisessa. Tarvitaan tavoitteita tukevaa maankäyttöä sekä määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, jota tehdään yhdessä, Talvi päättää.