Hiilineutraalia liikkumista pohdittiin työpajoissa monelta kannalta
MoveIT-hankkeen työpajassa 2.12. keskusteltiin siitä, mitä keinoja olisi hyvä kirjata valmisteilla olevaan tiekarttaan, jonka tavoitteena on saada vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulle vuonna 2030.
MoveIT-hankkeen työpajassa 2.12. keskusteltiin siitä, mitä keinoja olisi hyvä kirjata valmisteilla olevaan tiekarttaan, jonka tavoitteena on saada vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulle vuonna 2030.
Alustuspuheenvuoron tarjoili Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylitarkastaja Laura Langer. Hänen mukaansa joukkoliikenteen tavoitteena on olla saavutettavaa ja kestävä liikkumismuoto sekä myös toimia tehokkaasti. Hänen mukaansa nämä hyödyt voivat olla jopa merkittävämpiä kuin joukkoliikenteen ilmastohyödyt, kun asiaa ajatellaan nimenomaan tasa-arvon ja viihtyisän elinympäristön kannalta.
– Joukkoliikenteen ilmastovaikutukset ovat suurimmillaan silloin, kun ne kytketään tiiviisti osaksi myös taloudellisia ohjauskeinoja, Langer toteaa.
Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat nousseet vuosikymmenen aikana suurissa kaupungeissa noin 13 prosenttia ja keskisuurissa kaupungeissa 27 prosenttia. Myös junien kaukoliikenne on lisääntynyt 21 prosentilla.
– Etätyö, joustava työ ja etäopiskelu vaikuttavat joukkoliikenteen kysyntään. Tämä voi aiheuttaa sen, että haja-asutusalueilla joudutaan siirtymään kutsuohjatun liikenteen palveluihin. Toisaalta ruuhkapiikkien tasaantuminen voi helpottaa palvelun järjestämistä. Kysynnän pysyvä vähentyminen voi heikentää edellytyksiä tarjota joukkoliikennettä, Langer pohti.
MoveIT-hankkeen projektiasiantuntija Heli Siirilä Vaasan yliopiston Innolabista haastoi työpajan osallistujia hakemaan ja pohtimaan toimivimpia keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa liikennepalveluiden ja liikkumisen hiilineutraalisuuteen Vaasan seudulla. Asiaa pohdittiin niin talouden, maankäytön, alueiden, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen sekä työpaikkojen näkökulmasta.
Alueiden roolia pohtineen ryhmän mielestä on tärkeää, että eri alueiden mahdollisuudet ja erityispiirteet otetaan huomioon, ja on pyrittävä selvittämään miksi kullakin alueella valitaan juuri se oma auto muiden vaihtoehtojen asemesta. Tässä arveltiin olevan lähinnä asennekysymyksestä ja joukkoliikenteen käyttö koetaan turhaan liian vaikeaksi, eikä sitä ennakkoasenteen vuoksi edes kokeilla ja anneta sille mahdollisuutta.
Yrityksillä ja työpaikoilla nähtiin olevan merkittävä rooli hiilineutraalin liikkumisen tukemisessa. Etenkin kun juuri työnantajat hyötyvät eniten juuri liikkumisen terveysvaikutuksista. Työsuhdepyöräedun tuloa kiiteltiin.
Talouden kannalta asiaa pohdittaessa todettiin, että yrityskentässä nähdään hiilineutraaliin liikkumiseen ohjaamisessa enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Tietoa aiheesta, mutta myös porkkanoita tarvitaan enemmän. Autoilun kulujen väheneminen vaikuttaa hyvin todennäköisesti myönteisesti paikallistalouteen. Pyöräilyn ja etenkin sähköpyörien tukemisen nähtiin kuitenkin olevan nimenomaan talousteko.
Projektipäällikkö Matias Båsk oli tyytyväinen työpajoissa käytyihin keskusteluihin:
– Työryhmissä käytiin todella aktiivista keskustelua, ja saimme arvokasta tietoa ja hyödyllisiä näkökantoja aiheesta. Näitä voimme hyödyntää, kun nyt lähdemme rakentamaan tiekartan runkoa ja sisältöä eteenpäin, Båsk kiittelee.
MoveIT-hankkeessa on jo toteutettu nykytila-analyysi. Hankkeessa järjestetään kevätalvella 2021 vielä kaksi työpajaa, joista ensimmäinen keskittyy työstämään aihetta pienten kuntien näkökulmasta ja toisessa sitten viimeistellään tiekarttaluonnosta. Tiekartta valmistuu kevään 2021 aikana.