Vaasassa jo kymmenennen kerran järjestetyssä tulevaisuusfoorumi Future Workshopissa pohdittiin tänä vuonna menestyksen avaimia. Aiemmista vuosista poiketen seminaari järjestettiin aamupäivällä, mikä vaikutti kuulijamäärään positiivisesti: Vaasan kaupungintalon juhlasali oli ääriään myöten täynnä uusia ja vanhoja vaasanseutulaisia kasvoja.

Future Workshop -seminaarin avasi Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen.

Pääpuhujana tilaisuudessa oli Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Erkki Liikanen. Dynamiikkaa Suomen talouteen saadaan hänen mukaansa sillä, että tehdään kasvumahdollisuuksia vahvistavia rakenteellisia uudistuksia, pysäytetään julkisen velan kasvu ja parannetaan kustannuskilpailukykyä. Näillä eväillä saadaan lisää tuotantoa ja työllisyyttä, jotka puolestaan mahdollistavat investoinnit.

Wärtsilä Oyj:n konsernijohtaja Jaakko Eskola muistutti kuulijoita siitä, mitkä kaikki asiat Suomessa ovat hyvin. Perusteet ovat kunnossa, jolloin periaatteessa myös edellytykset toimivalle yritystoiminnalle ovat olemassa. Hänen mukaansa yritysten pitäisi tulla Vaasaan katsomaan, miksi täällä yrityksille asiat ovat niin hyvin! Eskola korosti, että yritystoiminnan panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen eivät enää ole yksistään t&k-osaston vastuulla, vaan avoimuus yritystoiminnassa ottaa kaikki mukaan kehittämään uutta.

Paneelikeskustelua seurasi täysi salillinen yleisöä.

Paneelikeskusteluun menestyksen avaimista yleisön virittelivät esityksillään Vaasan Entrepreneurship Societyn puheenjohtaja Miika Huttunen, Snellman Oy Ab:n konsernijohtaja Leena Laitinen, MDI:n hallituksen puheenjohtaja Janne Antikainen, Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura ja talouspoliittinen asiantuntija Johnny Åkerholm:

Huttunen toi tulevaisuusseminaariin kaivattua nuorta otetta. Hänen teeseistään yrittäjyyden sukupolvimurros pääajatuksenaan ”epäonnistuminen on oppimisprosessi” tekee oleellisen eron edellisiin sukupolviin. Tulevaisuudessa tarvitaan Huttusen mukaan laajaa osaamista, jossa osataan muutakin ”kuin opintojen pääaine”. Lisäksi hän peräänkuulutti antamisen kulttuuria ja opinahjoihin selkeämpää yhteyttä teorian ja rahan ansaitsemisen välille.

Tulevaisuusseminaarissa ääneen pääsi myös nuorten ammattilaisten näkökulma. Miika Huttunen VESiltä herätteli seminaariyleisöä paitsi ajatuksillaan myös muista puhujista erottuvalla esiintymisellään.

 Laitisen mukaan yksi menestyksen salaisuus on johtaa asiakkaita asiakkaan näkökulmasta. Menestystä tukevassa kulttuurissa yrityksellä on selkeä strategia ja suunta, ja se osaa välittää henkilökunnalleen yrityksen arvot ja tavoitteet. Hän korosti kollektiivista johtamista ja oikeiden ihmisten valitsemista oikeille paikoille johtamisessa.

Janne Antikainen kiitteli järjestäjien uskallusta käyttää yhdessä sanoja ”menestys” ja ”aluepolitiikka”. Perinteisessä aluepolitiikassa eivät menestyksen avaimet häneen mukaansa voi olla, mutta mukaansa tempaava aluekehittäminen voi olla menestyksekästä. Hän loi näyttämällään muuttoliikematriisillaan historiallisen katsauksen aluepolitiikan vuosikymmeniin ja korosti, että alueiden menestyksen tulevaisuudessa ratkaisevat ihmiset ja heidän aktiivisuutensa. Lisäksi Antikainen esitteli oman kaavansa Suomeen nousuun saattamiseen: 1 visio – 10 maakuntaa – 100 kuntaa – 1000 ihmisten toimintaympäristöä, paikallista moottoria.

Simo Peura tarjosi yleisölle syvällistä pohdittavaa etsiessään menestyksen avaimia yhteisöllisyydestä ja kristillisestä etiikasta. Hän herätteli miettimään, ovatko menestyksen avaimet kohtuudessa, ja jos ovat, niin mistä mittari kohtuuden kasvuun? Esimerkkeinä siitä, miten luterilainen usko korostaa kohtuutta sekä elämistä ja toimimista toisten hyväksi, hän viittasi muiden puhujien esityksiin. Menestyksestä ei hänen mukaansa voi puhua ilman rauhaa; menestys on ensisijaisesti rauhan vaalimista. Hurjinkaan talouskasvu ei ole menestystä, jos se tehdään luonnon tai tulevien sukupolvien kustannuksella.

Seminaarin pysähdyttävimmästä puheenvuorosta vastasi Lapua hiippakunnan piispa Simo Peura: Yleisö kuunteli hänen loppuyhteenvetoaan täysin ääneti, henkeään pidättäen.

Johnny Åkerholm jakoi usean muun puhujan toteamuksen siitä, että Suomella ei tällä hetkellä ole visiota. Menestyksen avaimet ovat silti meillä suomalaisilla: tulevaisuus on osaamista hyödyntävissä tuotteissa ja palveluissa. Koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä ei tule vähentää vaan tehostaa ja luoda edellytyksiä uusien toimintojen syntymiselle. Nuoriin pitää panostaa, ja markkinoiden ohjaukseen laatia läpinäkyvät pelisäännöt.

Paneelikeskustelun juonsi Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa, joka ohjasi keskustelua johtamisesta ja valtion roolista ja vallasta yhteisöllisyyteen. Simo Peura sai yleisöltä aplodit kysymyksellään, mitä kilpailua Vaasan ja Seinäjoen välillä oikeastaan on? Yhteen hiileen puhaltaminen yli maakuntarajojen kun hänen mukaansa on vielä näkemättä. Åkerholm puolestaan muistutti siitä, että Pohjanmaalla kateus lienee keskeinen voimavara, mutta se voi myös heijastua eripuraisuutena.

Vaasan seudulla on pitkä perinne maahanmuuttajien kotouttamisessa, mihin osansa on paitsi kaksikielisyydellä myös vahvalla yhteisöllisyydellä: jos yhteisö on sisällöllisesti vahva, sen on helpompi vastaanottaa muualta tulevat. Panelistien puheenvuoroissa tuli esiin myös Suomen kielteinen ilmapiiri, joka houkuttelee monia lähtemään ulkomaille. ”Aivokierron” puolesta puhuivat Antikainen ja Huttunen, joista jälkimmäinen muistutti jakamisen kulttuurin periaatteesta: jos annat itsestäsi niin saat aina takaisin.

Future Workshopin järjestivät yhteistyössä Pohjanmaan kauppakamari, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK ja sanomalehti Pohjalainen.

Seminaarin esitykset ovat luettavissa Pohjanmaan kauppakamarin sivuilla