Uutiset

Yrityskauppaa koskevat neuvottelut aloitetaan usein salassapitosopimuksen allekirjoittamisella. Tietoja vastaanottava osapuoli sitoutuu sopimuksessa pitämään hänelle luovutetut tiedot luottamuksellisina ja salaisina.

– Alustavat tunnustelut silloin, kun yrityskauppoja hierotaan, voidaan vielä käydä ilman salassapitosopimusta, mutta kun luovutetaan liikesalaisuuden luonteisia tietoja ulkopuolisille, on salassapitosopimuksen tekeminen aina tarpeen. Salassapitosopimus sitoo kuitenkin vain sen allekirjoittaneita osapuolia, eli se ei anna turvaa esimerkiksi sellaista kilpailijaa vastaan, joka ei tiedä tietojen vuotaneen julkisuuteen, yrityspalvelujohtaja Kjell Nydahl muistuttaa.

Mitä salassapitosopimuksen tulee sisältää?

Sopimuksessa määritellään osapuolet ja tahot, joille tietoja saadaan luovuttaa. Nämä tahot on lueteltava riittävän tarkoin. Esimerkiksi yrityskaupassa tietoja saattavat käsitellä mm. ostajapuolen apuna olevat erilaiset tahot kuten arvonmäärittäjät, due diligence -tarkastuksen tekijät, neuvotteluissa avustavat sekä asiakirjoja laativat tahot ja usein myös ostajapuolen tilintarkastajat.

Luovutettavat tiedot on määriteltävä tarkoin. Usein se tehdään käänteisesti eli ilmoittamalla mitkä tiedot eivät kuulu salassapitosopimuksen piiriin. Poikkeusten tulee olla tarkasti määriteltyjä ja mahdollisimman suppeita.

Pelkkä salassapitosopimus ei kuitenkaan riitä vaan tietojenvaihto on myös dokumentoitava eli kirjattava ylös mitä tietoja saadaan tai luovutetaan. Tietojen luvallinen käyttöaika on myös määriteltävä.

Salassapitosopimus työsuhteessa

Työntekijä ei lain mukaan saa työsuhteensa aikana ilmaista muille tai käyttää omaksi hyödykseen työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia.

– Yrityssalaisuus tarkoittaa liike- ja ammattisalaisuutta tai muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen aiheuttaisi taloudellista vahinkoa. Käytännössä tarkoitetaan taloudellisia ja teknisiä tietoja, asiakasrekisteritietoja, tietoja työmenetelmistä tai tuotantomääristä, tietokoneohjelmista tai erilaisista resepteistä ja kaavoista, yritysneuvoja Mikael Hallbäck luettelee.

– Erillisen salassapitosopimuksen tekemistä on suositeltava ainakin silloin, kun työntekijä on sellaisessa asemassa tai tehtävissä, että hänellä on pääsy työnantajan yrityssalaisuuksiin, hän jatkaa.

Salassapitosopimuksella salassapitovelvollisuutta voidaan jatkaa koskemaan myös työsuhteen jälkeistä aikaa. Salassapitosopimuksesta on käytävä ilmi sopimuksen voimassaoloaika ja siinä määriteltävä salassapitovelvollisuuteen kuuluvat tiedot riittävän selvästi.

– Myös me kaikki VASEKin ja Uusyrityskeskus Startian työntekijät olemme työsuhteen alussa allekirjoittaneet salassapitosopimuksen, joka koskee myös VASEKin ja Startian asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden salassa pidettävää tietoa tai materiaalia, Nydahl muistuttaa ja jatkaa:

– Kanssamme käydyt keskustelut yrityksen asioista ovat siten aina luottamuksellisia ja salassa pidettäviä.

[contact_member,name=Kjell Nydahl,id=13,details=Name]

[contact_member,name=Mikael Hallbäck,id=12,details=Name]

Uusyrityskeskus Startian yhteistyökumppani Fondian kymmenen kohdan tarkistuslista perusmuotoisen salassapitosopimuksen laatimiseksi 

Lue lisää salassapitosopimuksen sisällöstä