Kohti kokonaisenergiatarkastelua
Ensi kesänä rakentaja saa lisää valinnan vapautta, kun rakentamismääräyksissä siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun. Vielä tässä vaiheessa rakentajaa ei velvoiteta uusiutuvan energian käyttöön, mutta rakennuksen energialähteen valintaa aletaan ohjata normeilla. Ohjaus tapahtuu energiamuodon kerrointen avulla.
Ensi kesänä rakentaja saa lisää valinnan vapautta, kun rakentamismääräyksissä siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun. Vielä tässä vaiheessa rakentajaa ei velvoiteta uusiutuvan energian käyttöön, mutta rakennuksen energialähteen valintaa aletaan ohjata normeilla. Ohjaus tapahtuu energiamuodon kerrointen avulla.
Energiamuodon kerroin perustuu primäärienergiakertoimeen, joka kuvastaa luonnonvarojen käyttöä. Uudisrakennuksille lasketaan E-luku, laskennassa otetaan huomioon normeissa määrättyjen energiamuotojen kertoimet. E-luku kuvaa rakennuksen kokonaisenergian kulutusta ja sen yksikkö on kWh/m². Mitä pienempi E-luku, sitä energiatehokkaampi rakennus on. Normeissa on annettu E-luvulle sallittu yläraja ja se riippuu asunnon koosta. Rakennuslupaa ei heru, elleivät vähimmäisvaatimukset täyty.
Vaasassa ennakoivaa laadunohjausta
Pienrakentajaa normiviidakko hämmentää varmasti. Rakentamisesta on entistä hankalampi selvitä ilman ammattilaisen apua. Vaasan kaupungin rakennusvalvonta on tässä asiassa tehnyt kädenojennuksen pientalorakentajan suuntaan tarjoamalla koulutusta tontin saajille sekä mukana oleville ammattilaisille, jotta he osaisivat vaatia ja tehdä teknisesti laadukkaita taloja. Menetelmää on aiemmin sovellettu Oulussa, ja toivottavasti se jää pysyväksi palveluksi myös Vaasan rakennusvalvontaan ja leviää vielä muihinkin kuntiin. Tämä asia kannattaa ehdottomasti kirjata Vaasan seudun ilmasto- ja energiastrategiaan.
Tulevaisuuden energiamix
Uusiutuvan energian muotoja ovat aurinko-, tuuli-, vesi-, vuorovesi- ja bioenergia sekä maalämpö, joista kaikkia muita paitsi vuorovesienergiaa voidaan käyttää Suomessa. Myös kaukolämpö lasketaan uusissa määräyksissä ympäristöystävälliseksi energiamuodoksi ja tälle on perusteensa, sillä kaukolämmön tuotannossa käytetään hyväksi sähköntuotannossa syntynyttä ylijäämälämpöä, joka muuten menisi hukkaan. Siksi tuntuukin oudolta, että alueille, jonne kaukolämpöä on saatavilla, halutaan maalämpö, joka kuluttaa sähköä.
– Kaukolämpö on erittäin kilpailukykyistä, jos maalämpöön verrattaessa otetaan huomioon myös huoltokustannukset, sanoo Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna.
Linnan mielestä varteenotettava tulevaisuuden energiamuoto on aurinkoenergia. Auringosta saadaan energiaa 9 kuukauden ajan vuodessa. Aurinkolämpö on jo nyt taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Vaikka tällä hetkellä aurinkosähkö ei ehkä tunnu kilpailukykyiseltä, täytyy muistaa, että tekniikan kehittämiseen panostetaan lujasti.
Jyrki Luukkanen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta laskeskeli pari vuotta sitten pidetyssä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin järjestämässä seminaarissa, että Tampereen kokoiseen kaupunkiin tuleva auringon säteily riittäisi kattamaan koko Suomen energiankulutuksen, jos vain se pystyttäisiin ottamaan talteen. Eikä raaka-aine lopu heti, sillä aurinko antaa energiaa vielä seuraavat 5 miljardia vuotta.
Aurinko ei kuitenkaan paista aina, eikä aina tuulekaan, joten näiden energiamuotojen rinnalla täytyy olla tuotantoa, jota voidaan helposti lisätä ja vähentää sen mukaan, onko uusiutuvaa energiaa saatavilla.
– Kivihiileen pohjautuvan säätövoiman alasajoa ei kannata liikaa kiirehtiä, vaan vanhoille voimaloille olisi annettava mahdollisuus toimia elinkaarensa loppuun, aprikoi Linna.
– Biopohjainen dieselvoimalaitos voi tulevaisuudessa olla säätövoimana hyvä ratkaisu, hän jatkaa.
Aurinko huomioitava suunnittelussa
Kaikissa rakennuksissa, joissa kulutetaan energiaa, tulisi olla mahdollisuus lisätä aurinkoenergiajärjestelmä myös jälkikäteen. Tänään rakennettava ympäristö on käytössä vielä 50–100 vuoden päästä. Siksi kaiken auringosta saatavan hyödyn maksimoimiseksi tämä tulisi ottaa huomioon suunnittelussa jo nyt: rakennukset on sijoitettava tonteille ja tontit kaavoitettava siten, että aurinkoenergiaa voidaan saada talteen mahdollisimman tehokkaasti.
Teksti: Tuulia Taanila, VASEK
Kertoimet kuvaavat luonnonvarojen kulutusta:
Suomi primäärienergia |
Energiamuodon kerroin asetuksessa |
|
Fossiiliset | 1 | 1 |
Sähkö | 2,2 | 1,7 |
Kaukolämpö | 0,9 | 0,7 |
Uusiutuvat | 1 | 0,5 |
Energiamuodon vaikutus kaikissa Pohjoismaissa huomioitu määräyksissä
Rakennuksen kokonaisenergian käyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla
(Lähde: Ympäristöministeriö)
Aurinko energianlähteenä
Lämpöydinreaktion eli fuusion aiheuttamassa massamuutoksessa vapautuva energia antaa auringolle 3,8 x 1023 kW:n koko-naistehon. Tästä määrästä maapallolle tulee 1,7 x 1014 kW, mikä on n. 20 000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen nykyään käyttämä teho.
Säteily Suomessa
Etelä-Suomessa aurinkosäteily vaakatasolla ja vuositasolla on n. 1000 kWh/m2 ja Keski-Suomessa n. 900 kWh/m2.
Lue lisää: http://www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi/ ja http://www.aurinkoenergiaa.fi/, http://www.ymparisto.fi
Opas: Auringosta lämpöä ja sähköä