Uutiset

Joutuisa ja mukavampi junamatka sekä tiivistetty työssäkäyntialue Vaasan ja Seinäjoen välillä ovat pääasialliset syyt sille, miksi raideliikennettä näiden kahden kaupungin välillä suunnitellaan nopeutettavaksi juuri alkaneen hankkeen kautta. Myös se, että Suomen rataverkkoa on kunnostettu viime vuosina esimerkiksi Seinäjoki-Helsinki ja Seinäjoki-Oulu -väleillä vauhdittaa Vaasan junaradan kunnostustarvetta. Vaasalaiset eivät nimittäin pääse täysimääräisesti nauttimaan valtakunnallisen rataverkon kunnostuksesta, ellei myös rannikkokaupunkiin johtava junarata ole paremmassa kuosissa.
- Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa Vaasasta pääsisi junalla Seinäjoelle 5–15 minuuttia nopeammin ja Helsinkiin jopa kolmessa tunnissa, kertoo Pohjanmaan liiton liikenneasiantuntija Tero Voldi.

Tällä hetkellä Pendolino-juna vie Vaasasta Seinäjoelle noin 50 minuutissa ja pääkaupunkiin jopa 3,5 tunnissa, mutta tavallisen pikajunan kyydissä matka Helsinkiin kestää 4,5 tuntia ja Seinäjoellekin menee tunti.
- Vaasa-Seinäjoki -raidepätkän sähköistäminen on jo nopeuttanut matkaa Helsinkiin, sillä enää ei tarvitse tehdä kaluston- tai junanvaihtoa Seinäjoen asemalla. Parhaassa tapauksessa Helsinkiin menevät matkustajat saavat istua samassa junassa koko matkan, Voldi selventää.

Pohjanmaan liiton liikenneasiantuntija Tero Voldi haluaa nopeuttaa Vaasan ja Seinäjoen välistä junaliikennettä.

Vaasan radan sähköistäminen ei kuitenkaan riitä, sillä juna ei voi kulkea nykyisiä raiteita pitkin yhtään sen kovempaa kuin ennenkään. Raideosuus Vaasasta Seinäjoelle kaipaa parannusta monessa kohdassa.

Uusi kohtaamispaikka ja tasoristeysten poisto

VR:n aikataulua tarkasteltaessa puutteet nousevat esiin. Seinäjoelta matkustavat ehtivät Vaasaan töihin vasta vähän ennen yhdeksää. Ongelma voitaisiin Voldin mukaan ratkaista rakentamalla junille kohtaamispaikka tai uusi laituri jonkun väliaseman kohdalle, jolloin molemmista kaupungeista voisi lähteä junat yhtä aikaa.
- Kun eri suunnista tulevat junat kohtaavat, tapahtuu se nyt sellaisten asemien lähettyvillä, joilla on kaksi kiskoa mutta vain yksi laituri. Näin ollen molemmat junat käyttävät samaa laituria ja toinen juna joutuu odottamaan. Jos laitureita olisi kaksi, voisivat junat kohdata asemalla ja molempiin juniin voisi tulla lisää matkustajia yhtä aikaa.

Vaasa-Seinäjoki -välillä sijaitsevat monet tasoristeykset ovat toinen selkeä hidaste matkalle. 74 kilometrin pätkällä näitä tasoristeyksiä on melkein 70.
- Voisimme niputtaa tasoristeyksiä monessa kohdassa niin, että suuri osa tasoristeyksistä poistettaisiin kokonaan. Poistettujen tasoristeysten tilalle voisi rakentaa radan suuntaiset rinnakkaistiet, jotka johtavat säilytettyjen tasoristeysten luo. Näin esimerkiksi yhden peltoalueen traktorit ajaisivat kiskojen ylitse samasta kohdasta, Voldi maalailee.

Jos tasoristeykset saataisiin poistettua kokonaan joidenkin asemien välillä, voisi juna selvästi kiihdyttää vauhtiaan sillä raideosuudella. Tasoristeysten niputtamisen sijaan risteysten kohdalle olisi myös mahdollista rakentaa eritasoliittymät, eli raiteiden poikki kulkevat yli- tai alikulut. Tämä on kuitenkin liittymien niputusta selvästi kalliimpi vaihtoehto.

Matkustajat etusijalla

Voldi muistuttaa, ettei Vaasa-Seinäjoki -pätkällä kulkevien junien nopeuttamisen tarkoituksena missään nimessä ole hankaloittaa matkan varrella sijaitsevien pienten asemien tilannetta. Matkustajat voivat edelleen nousta junan kyytiin näiltä asemilta. Voldin mukaan Vaasa-Seinäjoki -väliä matkustavista valtaosa nousee junaan joko Vaasassa tai Seinäjoella.

Voldin mielestä matkustajien tulisi päästä kätevästi junan kyydistä lentokoneen siiville. (Kuvassa näkyvät Vaasan rantaa pitkin kulkevat raiteet ovat tavarakuljetuksia varten.)

 
- Raideosuuden parannusten jälkeen suurimman osan matkustajista ei tarvitsisi enää odotella pieniltä asemilta kyytiin nousevia. Pienempiä matkustajamääriä voitaisiin kuljettaa esimerkiksi tiheämmin liikennöivillä kiskobusseilla kuten Helsingin ja Tampereen seuduilla tehdään. Matkanteko olisi myös nopeamaa ja tasaisempaa ilman raiteen vikakohdista johtuvia jarrutuksia ja kiihdytyksiä, Voldi sanoo.
Raiteen yksi ongelmakohta on esimerkiksi Vanhassa Vaasassa sijaitseva, huonossa kunnossa oleva Pappilanmäen silta. Sen kohdalla muuten 80 km/h keskinopeutta kulkeva juna joutuu hidastamaan 30 kilometriin tunnissa.

Vaasan hyvin toimivaan raideliikenteeseen kannattaa Voldin mielestä panostaa muistakin syistä. Hän muistuttaa, että autoteiden päällystäminen on kallista, joten yhä useampi matkustaja saisi valita junan.
- Vaasa on siinä mielessä harvinaisen hienosti suunniteltu kaupunki, että meillä raideliikenne kulkee lentokentän läheltä. Olisi aika hyödyntää tätä ja rakentaa uusi pysäkki lentokentän lähettyville, Voldi tokaisee.
Näin myös lentomatkustajat voisivat tulevaisuudessa hyödyntää seudun hyvin toimivaa junaliikennettä.