Kyröön Käräjillä etsittiin ja löydettiin tiiviimpää yhteistyötä
Kyröön Käräjät -kutsuvierastapahtuman teemana oli Pohjanmaan tulevaisuus ja se, miten Vaasan ja Seinäjoen seudut voisivat yhtenä Pohjanmaan metropolina olla enemmän kuin osiensa summa.
– Jo satoja vuosia sitten Isossakyrössä kokoonnuttiin vanhalle kirkolle käräjäkiville päättämään yhteisistä asioista, muistutti Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpää lausuessaan tervetulosanoja Kyröön Käräjille Isoonkyröön kokoontuneille 140 kutsuvieraalle.
Isonkyrön valtuuston puheenjohtaja Miko Heinilä, joka on myös VASEKin hallituksen jäsen, muistutti siitä, kuinka Isokyrö voi hyvin vain, jos Vaasa ja Seinäjoki voivat hyvin. Tässä oli siis yksi syy, miksi Isokyrö oli yhdessä Anssi Kujalan, Panu Laturin ja Esa Niemisen kanssa lähtenyt järjestämään Kyröön Käräjiä, jossa teemana oli Pohjanmaan tulevaisuus ja se, miten Vaasan ja Seinäjoen seudut voisivat yhtenä Pohjanmaan metropolina olla enemmän kuin osiensa summa.
Eduskunnan puhemies Paula Risikko, jota tituleerattiin pohjalaisimmaksi henkilöksi, muistutti olleensa mukana kymmenissä vastaavissa yhteistyön aloitusyrityksissä:
– Aina lähdetään liikkeelle siitä mikä muuttuu, mutta entä jos vaihteeksi lähdetään siitä, mikä ei muutu kuten maantieteellinen asemamme, pohjalainen luonto ympärillämme sekä ihmiset ja heidän toiveensa ja arvonsa. Tästä lähtee todellinen yhteistyö!
Kehitysjohtaja Janne Antikainen, MDI, muistutti seutuja miettimään alueensa valovoimaisuutta, jota ihmiset arvioivat sekä tunteella että järjellä:
– Mitkä ovat ne kipinä- tai kitkatekijät, onko tekemisen tahtoa ja välittyykö se tunne? Pohjanmaan metropoli todella kiinnittäisi huomion, mutta löytyykö yhteistyöhön tekemisen tahtoa? Kansallisessa rakenteessa 240 tuhannen asukkaan Pohjanmaa nousisi 4. tai 5. suurimmaksi, kiilaisi Oulun eteen, hän muistutti.
EVA:n toimitusjohtaja Matti Apunen kannusti Vaasan ja Seinäjokea, joilla on ollut ”parisuhteen aloittaminen jo pitkään mielessä” keksimään jotain ”kreisiä” ja välttämään näpertelyä:
– Mikä olisi se kaikkien aikojen iskurepliikki? Ei riitä yrittäjähenkisyys, vaan on oltava konkreettisia syitä kuten edullisuus, helppous tai sosiaalinen pääoma.
Tomas Häyry Vaasasta ja Jorma Rasinmäki Seinäjoelta saivat keskustelukumppanikseen Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksisen. Molemmat kaupunginjohtajat totesivat, että aina voisi tehdä enemmänkin yhteistyötä. Häyry viittasi Apusen mainitsemaan näpertelyyn ja totesi yhteistyön olevan näpertelyä, mikäli se ei ole strategiaan pohjautuvaa.
– Kaikki keinot ovat tarpeen, jotka voivat vähentää yhteistyön pirstaloitumista. Seudut eivät näytä niin valo- ja vetovoimaisilta, kuin voisi olettaa, Airaksinen totesi.
Häyry poikkesi pian keskustelun käsikirjoituksesta ja luetteli kolme seikkaa, joihin haluaisi lisää ja tiiviimpää yhteistyötä:
– Korkeakouluasiat, sote-asiat ja logistiset hankkeet. Ei kusetusta, vaan win-win molemmille osapuolille. Asioista on keskusteltava aidosti ja rehellisesti etukäteen, yhteistyömme ei voi olla onnistunutta, jos kerran Seinäjoki on nyt selvittämässä Tampere3-yhteistyötä, oli Häyryn vahva viesti.
Rasinmäki lupasi Seinäjoen olevan 100-prosenttisesti gigavaasa-hankkeen takana ja Häyry puolestaan vahvisti Vaasan olevan pääradan uudistamisen puolestapuhuja:
– Saavutettavuus ja erityisesti kansainvälinen saavutettavuus on tärkeää alueelle.
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa kansanedustaja Joakim Strand ihmetteli puheita kaupunkien välisistä jännitteistä:
– Tämä ei ole todellisuutta ainakaan minulle. Neljä valtuustokautta Vaasassa enkä ole koskaan kuullut Seinäjoesta puhuttavan negatiivisesti.
Paneelin haastajana toiminut Mari K. Niemi sai kaikkien panelistien kädet nousemaan kysyttyään kuka ei ole tyytyväinen yhteistyön tasoon.
MEP Miapetra Kumpula-Natri vaati luopumaan osaoptimoinnista:
– Ei saa käydä nollasummapeliä vaan yhteistyön on oikeasti hyödytettävä seutua kokonaisuutena, meillä täytyy olla yhtenäisempi ilme alueen ulkopuolelle.
Strand oli samaa mieltä ja vetosi mediaan, joka hänen mielestään on avainasemassa yhteisen tarinan ja yhteishengen luomisessa.
Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja ja tilaisuuden yksi järjestäjistä oli Anssi Kujala, joka paneelissa toivoi kaupungeilta enemmän yhteistä lobbaamista ja näkymistä:
– Kehitysyhtiöt VASEK ja Into Seinäjoki voisi tehdä enemmän yhteistyötä ja yhdessä hakea niitä mammutteja maailmalta sijoittumaan seudulle. Lupaan sparrata yhtiöitä ja tuoda esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja miettiä yhdessä seudun tavoitteita.
Kansanedustaja Antti Kurvinen muistutti ottamaan myös muut kunnat mukaan metropolin luomiseen:
– Ei seutujen ylpeydet kuten pandat, PowerPark tai maailmankuulu gin tule Vaasasta tai Seinäjoelta. Jos ne eivät sijaitsisi siellä missä ne nyt ovat, niin eivät ne sijaitsisi muuallakaan seudulla. Yhteistyön tekeminen selvästi hiertää, jos molemmat eivät osaa antaa toisilleen niille kuuluvaa arvoa. Yhteistyöhön on lähdettävä silmät samalla tasolla kumppanin kanssa, ei katsota toista alaspäin.
[contact_member,name=Riitta Björkenheim,id=11,details=Name]