Nyheter

Maanantaina 21.5. järjestetty seudun huippuseminaari Future Workshop kulki tänä vuonna otsikolla Pohjanmaa – onnellinen tarina. Tämän vuoden seminaari oli järjestyksessään jo kuudes, ja sen ohjelma on joka vuosi onnistunut ylittämään mielenkiintoisuudessaan edellisen vuoden ja tuomaan uusia näkökulmia maakunnan imagoon. Tänä vuonna kuulijoita oli yli 200.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies vakuutti puheenvuorossaan, että Vaasan seudulla on nyt tuhannen taalan paikka, sillä energian varastoinnin ja kysyntäjouston ratkaisut ovat ehkä seuraava hittituote. TEM tarjoaa Vaasalle kasvusopimusta, joissa teemat konkretisoidaan kunkin kaupungin vahvuuksien mukaan. Vaasalla tämä luonnollisesti voisi olla energiateknologia.

Alankomaiden Suomen suurlähettiläs Nicolaas Beets löysi puheenvuoronsa jälkeen esitettyihin kysymyksiin vastatessaan yhden syyn, miksi Alankomaiden menestys on ollut Suomeen verrattuna nousujohteisempaa – huolimatta monista yhtäläisyyksistä Suomen kanssa. Beetsin mukaan suomalaiset tekevät työtä elääkseen ja työpäivän päätyttyä poistuvat paikalta, vaikka työ olisi vielä kesken. Tulppaanimaan kansa sitä vastoin suorittaa työt loppuun asti ja on joustavampi työhön liittyvissä asioissa.

Dagens Industri -lehden päätoimittaja Peter Fellman väittää Ruotsin olevan menestystarina ilman euroa. Ensin hän ei ollut löytää mitään riskejä sille, että Ruotsi ei ole mukana eurossa, mutta lopulta hän kuitenkin totesi, että ulkopuolisina päästään kyllä nauttimaan eduista, mutta ei päästä mukaan sisäpiiriin oikeasti päättämään asioista.

MTV3:n vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila esitti kriittisiä havaintoja Suomesta ja pohjalaisista ja sai aikaan monta naurunhörähdystä ja nyökyttelyä yleisössä. Hän totesi kuitenkin puheenvuoronsa otsakkeen olevan mahdottomuus, sillä eivät pohjalaiset oikeasti halua mitään kritiikkiä kuulla. Oma tappio Pohjanmaalla kyllä kestetään, naapurin menestyksen kestäminen on sitten jo vaikeampaa. Kateus on kantava voima. Tähän Anttila totesi sisältyvän jo aika suurenkin totuudensiemenen, jos ajatellaan esim. tämänhetkistä tilannetta Ikean kanssa.

World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen johtaja Pekka Timonen antoi pikakurssin brändäyksestä. Hän määritteli brändin olevan totuuteen perustuva tunne. Timosen mukaan kaupungit tekevät brändityötä, koska parhaat kaupungit saavat parhaat ihmiset ja parhaat yritykset. Kyky houkutella ja pitää kyvykkäitä ihmisiä on kaupungin tärkein ominaisuus. Timosen mukaan Vaasassa ollaan hajulla tästä kaikesta: Vaasaa ei markkinoida pelkillä faktoilla vaan onnellisilla ihmisillä, tunteilla. Hän esittikin kysymyksen: mikä tunne on Vaasa? Mikä viesti halutaan seudulta lähettää, onko viesti totta ja onko se tunne?

Umeå Institute of Designin rehtori Anna Valtonen kysyi, voiko tulevaisuutta muotoilla. Valtosen mukaan muotoilun avulla saadaan aikaan parempi yhteiskunta nimenomaan käyttäjän kannalta katsottuna. Muotoilu on edelleen luovaa työtä, mutta eroaa taiteilijan työstä siinä, että muotoilijan on puristettava luovuus esiin usein myös muista organisaationsa jäsenistä kuin vain itsestään. Valtonen painotti uskallusta ja kykyä katsoa asioita uusin silmin ja eri tavoin kun muut, kun häneltä kysyttiin miten Vaasa pitäisi uudelleen muotoilla. Hyvänä ja onnistuneena esimerkkinä tästä hän piti energialähettiläs-kampanjaa.

Päivän päätti paneelikeskustelu, johon osallistui neljä Vaasan seudun kansanedustajaa: Miapetra Kumpula-Natri, Janne Sankelo, Lars-Erik Gästgivars ja Markku Mäntymaa, joista viimeisin tosin videon välityksellä. Paneelin puheenjohtajana oli Pohjalaisen päätoimittaja Kalle Heiskanen, joka esitti kansanedustajille kiperiä kysymyksiä ja pyysi heitä peilaamaan omaa työtään vuosi sitten Pohjalaisen paneelissa asettamiinsa tavoitteisiin.

Seminaarin järjestivät tuttuun tapaan yhteistyössä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Pohjanmaan kauppakamari, Pohjalainen, Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan liitto.

Lisätietoja

Suvi Markko
viestintäpäällikkö, VASEK
suvi.markko@vasek.fi
050 534 1911

Mia Brännbacka
viestintäpäällikkö, Pohjanmaan kauppakamari
mia.brannbacka@chamber.fi
050 309 2331