AC Hållbar Exportin Dan Jonasson ja Merenkurkun neuvoston Marianne Sjöström

Kestävä matkailu, vieraanvaraisuus, kansainvälistyminen ja yhteistyö olivat kärkiteemat 10.–11.5. järjestetyssä matkailualan seminaarissa, johon osallistui matkailualan yrittäjiä ja toimijoita Vaasan ja Uumajan seuduilta sekä Höga kustenin alueelta. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Merenkurkun neuvoston hallinnoima Botnia-Atlantica -hanke Spotlight High-Low Coast, Effekt-hanke sekä AC Hållbar Export -hanke.

Suomesta seminaariin matkanneet osallistujat aloittivat teemojen käsittelyn Wasalinella 10.5. Dan Jonassonin opastuksella kestävän matkailun periaatteisiin. Jonasson muistutti, että kestävyys ei suinkaan ole uusi asia: esimerkiksi saamelaisten kulttuuri pohjaa luontoa kohtaan osoitettuun kunnioitukseen. Matkailu ei saa viedä paikalliselta yhteisöltä mitään. YK:n Global Sustainable Tourism Council on määritellyt kestävän matkailun kriteerit, joiden mukaan matkailua kannattaisi kehittää. Lisäksi Jonasson puhui turvallisuusseikoista, riskianalyysista ja rutiineista, ja muistutti, että tämän päivän matkailijat haluavat matkustaa paikkoihin, joissa heidän ei tarvitse pelätä.

Jonasson käsitteli myös esteettömyyttä ja erityistä tukea tarvitsevia ryhmien tarpeita sekä sitä, miten matkailupalveluja pitäisi näille ryhmille markkinoida. Esimerkkien voimin hän sai kuulijat vakuuttuneiksi siitä, että matkailussa tulee pitää huolta siitä, että se mihin on panostettu, toimii. Osallistujat saivat pohtia myös yritysten osuutta paikallisessa kehittämisessä.

Museon matka vieraanvaraiseksi

Seminaari jatkui torstaina Uumajassa, jossa joukkoon liittyi yrittäjiä ja matkailualan toimijoita Uumajan seudulta ja Höga Kustenin alueelta. Verkostoitumistauoilla sopivasti höystetyn päivän aloitti Västerbottenin museon tiedottaja-strategi Anki Berg, joka kertoi museon vieraanvaraisuuden kehittämisestä. Vieraanvaraiseksi pyrkiessä pitää ensin ymmärtää vieraanvaraisuuden merkitys ja sen jälkeen muuttaa asennetta ja käyttäytymismalleja sen mukaiseksi. Vastuun ottaminen ja sen saaminen asiakaspalvelutyössä on tärkeää, eivätkä museokävijät saa missään vaiheessa tuntea itseään unohdetuiksi.

Vieraanvaraisuuteen kuulijoita perehdytti Västerbottens Museumin Anki Berg.

Västerbottenin museossa vallitsee ehdoton nollatoleranssi työkavereista ja työpaikasta rumasti puhumista sekä eläimiä ja museon ympäristöä huonosti kohtelevia vierailijoita kohtaan. Myös sisäiseen vieraanvaraisuuteen panostetaan – sillä osoitetaan kunnioitusta työkavereita kohtaan.

Bergin mukaan matkailuesitteet luovat usein korkeita ennakko-odotuksia. Haasteena onkin onnistua itse matkailukohteen houkuttelevuuden lisäämisessä siten, että markkinointi kuitenkin olisi uskottavaa. Tässä työssä hän painotti palautteen kysymistä asiakkailta: helppo kysymys ”mitä olisit tehnyt paremmin” antaa arvokkaita ideoita kehitystyöhön.

Toimitusjohtaja Anette Karlsson avasi incoming-yhtiö Haman Groupin toimintaa ja matkailun ”ravintoketjua” sekä ryhmämatkojen hinnoittelua. Matkailualan pitkäaikaisena ammattilaisena hän on erityisen kiinnostunut maiden ja alueiden rajat ylittävistä hankkeista, sitähän matkailu yli Merenkurkun ja Spotlight High-Low Coast juuri on.

Karlsson puhui kansainvälisen matkailun trendeistä: yksilöllinen matkustaminen ja vapaa-ajan matkustus lisääntyvät yritysmatkojen vähentyessä. Nykyään yritykset osallistuvat messuille kahden päivän ajan entisen jopa viikon sijasta ja tekniikka on mahdollistanut etäyhteydet, jolloin matkustukselle ei enää ole samanlaista tarvetta. Perinteisiä ryhmämatkoja Norjan Nordkappiin tehdään yhä, mutta ne ovat muuttaneet muotoaan ja vähenevät koko ajan. Sen sijaan lisääntymässä ovat special interest groups eli saman kiinnostuksen aiheen jakavien ryhmämatkailu. Ryhmissä matkustavat mielellään myös niin kutsutuilta uusilta markkinoilta tulevat matkailijat.

Anette Karlsson ja Marianne Sjöström

Matkailuyrityksen täytyy Karlssonin mukaan nykypäivänä myydä elämyksiään niin online-myyntinä kuin matkatoimistoidenkin kautta. Hän painotti sitä, miten tärkeää on ottaa kansainvälisten matkailijoiden tavat, mentaliteetti ja kulttuuriset käsitteet huomioon markkinoinnissa. Talven pimeys on etelämpää tulevalle pelottavaa, siksi revontulien ottaminen mukaan pohjoisen markkinointiin olikin täysosuma! Vinkkinä yrittäjille hän antoi, että ihmiset googlaavat matkakohteita omalla kielellään, ja siksi matkailuyrityksistä pitäisi olla tietoa löydettävissä yrityksen kohdemarkkinoiden kielillä. Haasteena matkailuyritysten toiminnassa ylipäänsä Karlsson näkee sesonkien kehittämisen, laaduntarkkailun, kestävyysajattelun ja kakkossuunnitelmien tekemisen huonon sään varalle.

Yhteistyö elintärkeää

Monen osallistujan mielestä päivän mielenkiintoisin puhuja oli Marcus Eldh, joka kertoi oman yrittäjätarinansa. Hänen yrityksensä Wild Sweden tarjoaa erilaisia päiväretkiä ja pidempiäkin luontomatkoja, joilla tutustutaan Ruotsin luontoon ja sen eläimiin. Kaiken a ja o on kestävyysajattelu. Esimerkkeinä hänen yrityksensä tarjoamista elämyksistä on hirvisafari sekä telttaretki, jolla tavoitteena on kuulla suden ulvontaa.

Eldh korosti alueen yrittäjien yhteistyötä kokonaisten elämyksien luomisessa ja antoi useita vinkkejä seminaarin kuulijoille, erityisesti tuotteiden paketoinnista. Miten hinnoitella esimerkiksi hiljaisuuden kokeminen luonnossa? Yrittäjien kannattaa hänen mukaansa panostaa kuljetuksiin ja myös niiden markkinointiin oikealla tavalla. Onlinevarausmahdollisuus on ehdoton, ja palautteen keräämistä asiakkailta ei saa unohtaa.

Neil Rogers ja Marcus Eldh

Neil Rogers kertoi esityksessään, miten Irlannin länsirannikon laskevat kävijämäärät oli määrätietoisella destination-brändityöllä saatu uuteen nousuun. Alue oli satoine eri brändeineen vielä kymmenisen vuotta sitten vaikea hahmotettava kuluttajille, joten työn tavoitteena oli luoda uusi selkeä kestävän matkailun yhteisbrändi, jonka alla eri alueet jatkavat matkailumarkkinointiaan ja toimintaansa. Lopputuloksena on Wild Atlantic Way. Näin laajassa yhteistyössä on hänen mukaansa erittäin tärkeää tarjota paikallisille tahoille ja tekijöille osallistumisen ja myös rahoitukseen osallistumisen mahdollisuutta.

Laajemmat matkailukohteiden markkinointiportaalit luovat unelmia, joiden tavoitteena on päästä matkoista haaveilevien valinnan loppusuoralle, mutta myymisen pitää Rogersin mukaan tapahtua eri sivustolla. Esimerkkeinä destination marketing -työstä hän mainitsi Travel Albertan sekä Norjassa tehdyn vastaavanlaisen työn Innovasjon Norgen sateenvarjon alla.

Uusia ideoita, mutta miten viedä niitä eteenpäin?

Seminaariin oltiin pääosin tyytyväisiä. Ideoita ja inspiraatiota kerääntyi matkalaukkuun kuin itsestään, ja rajat ylittäviä yhteistyökuvioita laitettiin alulle.

Suomesta seminaariin osallistuneet paluumatkalle lähdössä.

Yksi seminaariosallistujista oli Österbottens hantverk rf:n toiminnanjohtaja Malin Wälitalo-Palo. Hän kertoo nyt näkevänsä selkeämmin tarpeet sekä sen, minkä asioiden kanssa pitää tehdä työtä. Inspiraatiota toi erityisesti Marcus Eldhin esitys ja tämän liikeidea luonnon käyttämisestä tunteiden ja siten elämysten luomiseen – ja myymiseen matkailijoille. Kysymykseen vieraanvaraisuudesta Käsityön talo Loftetissa hän vastaa:

– Olemme saaneet asiakkailta hyvää palautetta Loftetin rennosta ilmapiiristä ja iloisesta henkilökunnasta, hän kertoo. – Palautteen keräämistä on kuitenkin vielä syytä kehittää vieraanvaraisuuden kehittämiseksi.

Ruotsalaisten kävijöiden määrä lisääntyi Loftetissa jo viime vuonna, mutta kasvua haetaan yhä lisää.
– Haluamme saada myös lähikuntiemme matkailijat tutustumaan viihtyisään miljööseemme keskellä Vaasaa.

Bengt Wallinin yritys Höga Kusten Walkabout tarjoaa patikointiretkiä ja vaelluksia Höga kustenin alueella. Höga kusten jakaa maailmanperintöstatuksen Merenkurkun saariston kanssa ja on monelle suomalaiselle vielä suhteellisen uusi matkailualue. Wallin mainitseekin, että hänellä on tähän mennessä hänellä ollut lähes ainoastaan ruotsalaisia luontomatkailijoita mutta kansainvälistyminen on mielessä. Suomalaisiakin varmasti kiinnostaisi luontomatkailu jylhissä maisemissa Merenkurkun saariston aavojen, tasaisten maisemien vastapainoksi.

Wallinin mukaan seminaari oli hyvä ja se antoi uutta perspektiiviä sekä ideoita parannuksiinkin hänen yritystoiminnassaan. Hänkin piti Marcus Eldhin esitystä vaikuttavana, ja sai myös vaihtaa ajatuksia tämän kanssa.

– Muutamia uusia kontakteja solmin niin Uumajan seudulta kuin Vaasasta, yhteistyömahdollisuuksia terveyteen ja luontomatkailuun liittyen on siis ehkäpä tulossa.

Kysymykseen vieraanvaraisuuden merkityksestä Wallin vastaa, että vieraanvaraisuus on matkailuyrityksen toiminnassa ensiarvoisen tärkeää ja että on hyvä, että yrittäjiä muistutetaan siitä.

Spotlightin hankevetäjä Marianne Sjöström sanoo:
– Olen todella tyytyväinen, että pystyimme tarjoamaan optimaalisen seminaariohjelman, jonka ydinteemat vieraanvaraisuus, kansainvälistyminen ja kestävyys kulkivat punaisena lankana koko seminaarin läpi. Nämä teemat näkyivät kaikissa esityksissä, mikä osoittaa niiden tärkeyden matkailupalveluiden ja -toiminnan menestyksekkäälle paketoinnille. Minua ilahdutti suuresti nähdä osallistujien osallistuvan aktiivisesti keskusteluihin ja verkostoituvan, ja muutamilla on nyt myös suunnitelmia rajat ylittäväksi yhteistyöksi – nyt tuntuu siltä, että olemme tosiaan onnistuneet hankkeessamme!

Vastaavanlainen rajat ylittävä seminaari on suunnitteilla syksyksi 2017. Tuolloin Ruotsin puolelta matkataan Merenkurkun yli Vaasaan kuulemaan lisää matkailun trendeistä ja verkostoitumaan.