Hallintotalossa toimii kaupungin johdon lisäksi myös talouden ja strategian palvelualueet, omistajaohjaus, hallinto ja asiointi, henkilöstöhallinto, digitalisaatio ja innovaatiot, viestintä- ja yhteiskuntasuhteet sekä sihteeripalvelut. Myös kaupungin kirjaamo, keskusarkisto ja työvoimapalvelut toimivat hallintotalossa. Ja edelleen myös kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto pitävät kokouksensa hallintotalossa.

Kaunis stukkokoristelu menneeltä aikakaudelta sulautuu moderniin, vaaleaan värimaailmaan, akustisesti vaimentaviin valokuvaseiniin ja vaikuttavan pitkiin mattoihin. Energiaa säästävä valaistus syttyy automaattisesti ja portaattomasti, kun siirrymme kokoushuoneesta toiseen, ja niissä harvemmin käytettävissä huoneissa, huomaamme heti niiden alhaisemman lämpötilan. Vaasan hallintotalo on kuin upouusi rakennus vuosien 2020–2022 aikana tehdyn laajan remontin jälkeen.

Vaasan kaupungin omistajaohjauksen johtaja Jan Finne tapaa meidät aulassa.

– Olemme nyt tulossa aivan uudelle, nykyaikaiselle työpaikalle, hän toteaa. Eroa entiseen on kuin yöllä ja päivällä.

Entinen tumma ja synkkä talo, jonka väreinä olivat 1970-luvulla suositut ruskea, keltainen ja oranssi, oli viimeksi kunnostettu perusteellisesti 1930-luvulla eli lähes 100 vuotta sitten. 70- ja 80-luvuilla oli lisätty joitain väliseiniä, samoin värimaailmaa oli muutettu, mutta ilmanvaihdon puutteeseen, viemäröintiin ja lämmönsäätelyyn ei ollut puututtu. Oli siis korkea aika.

– Talon kattava remontoiminen oli ollut listalla jo vuosia, mutta julkisiin rakennuksiin panostamista on aina punnittava sen hyötyyn nähden. Tässä tapauksessa kunnostamista voidaan kuitenkin pitää kulttuurihistoriallisena tekona säilyttää yksi kaupungin vanhimmista rakennuksista, rakennus, joka on lisäksi luokiteltu historiallisesti arvokkaaksi, Finne toteaa.

Tämä seikka hallitsi pitkälle koko peruskorjausprosessia, joka tehtiin Vaasan kaupungin, pääurakoitsija PEABin sekä Museoviraston ja Pohjanmaan museon kolmikantaisena yhteistyönä.

– Lista siitä, mitä saimme korjata ja muuttaa, oli huomattavasti lyhyempi kuin lista siitä, mitä pitää säilyttää, Finne jatkaa. Siksi remontissa oli pitkälti kyse talon palauttamisesta sen alkuperäiseen asuunsa. Myöhemmin rakennetut väliseinät saimme purkaa ja siten olemme saaneet isompia, avarampia huoneita, jotka avasivat myös uudentyyppisen toimistomaiseman. Ei avo- vaan toimintopohjaisen konttorin.

– Tämä tarkoittaa sitä, ettei kenelläkään henkilökunnasta ole omaa työtilaa tai vakituista työpistettä, ei edes kaupunginjohtajalla. Jokainen voi vapaasti istua missä haluaa, ja meillä on nyt huomattavasti korkeampi talon käyttöaste. Aiempien 40–50 työpisteen sijaan niitä on nyt yli 100, määrä on siis yli kaksinkertaistunut, Finne jatkaa.

Historiallinen suojeltu talo oli huonokuntoinen ja siellä tehtiin edellinen peruskorjaus 1930-luvulla. Nyt tehdyssä peruskorjauksessa on pitkälti ollut kyse talon kunnostamisesta ja sen muokkaamisesta nykyaikaiseksi työpaikaksi, kertoo omistajaohjauksen johtaja Jan Finne. Hallintotalo on nyt sisustettu vaaleilla, miellyttävillä sävyillä. Melutaso on kokolattiamattojen ja akustiikkalevyjen ansiosta alhainen.

Kyseessä on julkisella sektorilla vielä suhteellisen epätavallinen ratkaisu, mutta samaan aikaan tapahtui myös uudelleenjärjestely hallinto-organisaatiossa, joka aiemmin koostui neljästä eri yksiköstä.

– Vain kaksi niistä sijaitsi hallintotalolla ennen remonttia, mutta koska remontin myötä saatiin jopa kaksinkertainen määrä työpisteitä, koko hallinto on nyt saman katon alla, mikä vaikutti myönteisesti myös työyhteisöön, Finne sanoo.

Luonnollisesti myös tarve hiljaisen työskentelyn huoneille on huomioitu. Samoin rakennuksesta löytyy tiloja puhelinkeskustelujen käymiseen sekä kokous- ja projektitiloja.

– Siirtymisemme hallintotalosta väistötiloihin tapahtui samanaikaisesti pandemian kanssa, ja monien työskentelytavat muuttuivat myös sen aikana. On osoittautunut, että talon uusi konsepti sopii hyvin nykypäivän tarpeisiin, Finne toteaa.

Koska salaojitus ja ilmanvaihto puuttuivat, oli rakennuksessa selkeitä kosteusongelmia, ja arkisto- ja varastotilana käytettävä kellari oli käyttökiellossa ennen remonttia. Remontin laajuus oli sellainen, että sen aikana kaivinkone työskenteli kellarissa. Nykyään kellarikerroksissa on muun muassa työhuoneita hiljaiseen työskentelyyn.

Henkilökunnalla oli osittain myös mahdollista osallistua suunnittelutyöhön, jonka aikana huomioitiin koko ajan kestävyys ja energiatehokkuus. Uudet, energiatehokkaat ikkunat tilattiin alkuperäisen mallin mukaan. Koko valaistus, ilmanvaihto ja lämpötilan säätö ovat automatisoituja, ja materiaaleja on käytetty uudelleen niin paljon kuin vain mahdollista. Tämä on VASEKin kestävän kehityksen ja kiertotalouden projektipäällikköä Hanna Malkamäen mieleen.

– Talosta löytyy monia hienoja esimerkkejä kiertotaloudesta, hän toteaa.

Kaikki alkuperäiset pariovet sekä seinäpaneelit ja listat on kunnostettu paikan päällä PEABin taloon juuri tätä tarkoitusta varten perustamassa verstaassa, ja suuri osa huonekaluista on kierrätetty – muun muassa hallituksen kokoushuoneessa ja valtuustosalissa, jossa 1930-luvulta peräisin oleva puhujakoroke on edelleen käytössä.

Remontin ja ”uuden” hallintotalon innovatiivisin asia on Finnen mukaan itse konsepti.

– Se, että rakennushistoriallisesti merkittävä talo voidaan muokata vastaamaan kaikkia nykyajan vaatimuksia ja saada samanaikaisesti valoisaksi, avoimeksi ja viihtyisäksi, on aivan uskomatonta.

Hallintotalolla on vapaasti valittavien työpisteiden lisäksi kokoustiloja, projektitiloja ja työpajatyöskentelyyn soveltuvia tiloja. Kaupunginjohtajallakaan ei ole enää omaa työhuonetta. Talon alkuperäinen sielu on säilynyt, ja nykyään se on moderni, terve ja energiatehokas talo, jossa sekä historia että kestävyys on huomioitu tarkkaan jokaisessa materiaalivalinnassa.

• Lue myös: Uusi sairaalarakennus – allianssirakentamisen innovatiivinen ja kestävä tulos
• Lue myös: Teknologiatalo näyttää uusia mahdollisuuksia rakennusalalle 
• Lue myös: Ympäristöystävällinen, energiatehokas ja edullinen - WasaGroup rakensi hiilineutraalisti toimivan GreenStar Hotellin Vaasassa

Rakennusalalla on edessään valtava haaste vihreän ja kestävän muutoksen myötä, jota nyt tarvitaan kaikilla toimialoilla. Rakennusalan toimijoiden prosessin tukemiseksi VASEK toteuttaa kehittämishankkeen ”Rakennusalan kestävä tulevaisuus Vaasan seudulla” 1.1.2022–30.6.2023.

Hankkeen tavoitteena on nostaa kaikkien alan toimijoiden tiedon ja tuntemuksen sekä motivaation ja osaamisen tasoa, jotta saavutettaisiin tavoite hiilineutraalisuudesta pitkällä aikavälillä. Hanke on suunnattu rakennusalan yrityksille, kunnille ja oppilaitoksille, joilla on alan koulutusohjelmia. 

Teksti ja kuvat: Anna Sand /bySand
Suomennos: VASEK