Starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän perustoimeentulo, kunnes käynnistetty yritystoiminta lähtee kunnolla vauhtiin. Starttiraha on siis tulonlisä yrittäjälle, ei yrityksen rahaa. Yrittäjän kun on kuitenkin pystyttävä elämään ja ehkä elättämään perhettään myös silloin, kun yritystoiminnan alussa ei ehkä ole mahdollista maksaa itselleen tarpeeksi palkkaa.

Starttirahaa ei makseta automaattisesti, vaan se on harkinnanvarainen tuki, jota pitää hakea TE-toimistolta. Starttirahan hakemista varten tarvitaan kunnollinen liiketoimintasuunnitelma, ja sen laatimisessa alkavaa yrittäjää auttaa uusyrityskeskuksen yritysneuvoja.

Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startian johtaja Tommi Virkama luettelee tietämisen arvoiset faktat starttirahasta ja sen hakemisesta:

1. Starttirahaa on haettava ennen yritystoiminnan aloittamista.
   
   Koska starttirahaa voidaan maksaa ainoastaan tukemaan uutta liiketoimintaa ja työllistymistä, hakija voi olla joko työtön työnhakija tai siirtymässä palkkatyöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi. Nykyään myös sivutoiminen yrittäjä voi hakea starttirahaa, mikäli on siirtymässä päätoimiseksi yrittäjäksi.
   
   Tärkein sääntö uuden, perustettavan yrityksen kohdalla on se, että starttirahaa on haettava ennen kuin aloittaa yrityksen toimintaa, ennen kuin yrityksellä on vielä y-tunnus haettuna. Starttirahan hakemiseen ja hakemuksen käsittelyyn TE-toimistossa kuluu muutamia viikkoja.
   
   
2. Tee huolellisesti kattava liiketoimintasuunnitelma.
   
   Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että liikeidea on kannattava. Liikeidean kannattavuus tuodaan esille liiketoimintasuunnitelmasta ja siihen kuuluvasta kannattavuuslaskelmasta, joka toimitetaan TE-toimistolle starttirahahakemuksen mukana. Laskelmista on käytävä ilmi esimerkiksi mistä yrityksen rahoitus tulee, paljonko lainaa tarvitaan ja mistä sitä haetaan. Näidenkin vaihtoehtojen pohdinnassa apua saa yritysneuvojalta.
   
   Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa apuna on Startian Lissu-liiketoimintasuunnitteluohjelma. Yritysneuvoja voi kommentoida Lissu-ohjelmassa suunnitelmaasi ja opastaa eteenpäin.
3. Ihan kaikkien toimialojen yrittäjille starttirahaa ei myönnetä.
   
   On hyvä keskustella yritysneuvojan tai TE-toimiston edustajan kanssa omasta yritystoiminnasta ja sen toimialasta sekä mahdollisuuksista saada starttiahaa. TE-toimistolla on linjaus, ettei starttirahaa myönnetä, jos se voi vääristää merkittävästi kilpailua.
   
   
4. Ei saa olla muita tuloja
   
   Starttirahaa myönnetään vain, jos se on tarpeellista yrittäjän toimeentulon kannalta. Hakijalla ei siis saa olla palkkatuloja, opintotukea tai jotain muuta etuutta. Starttirahaa ei myöskään voi saada, jos arvioidaan, että toiminta lähtee heti hyvin käytiin, esimerkiksi jos vaikka yrityksellä on asiakkaat jo valmiina.
   
   – Näin voi olla vaikkapa siinä tilanteessa, kun henkilö siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi ja tarjoamaan palveluja entiselle työnantajalleen, Virkama selventää.
   
   
5. Muista hakea starttirahalle jatkoa
   
   Starttirahan määrä on 34,50 euroa päivässä, sitä maksetaan ainoastaan arkipäiviltä ja se on veronalaista tuloa. Starttirahaa myönnetään kahdessa osassa, ensiksi kuuden kuukauden ajaksi ja sen jälkeen vielä toiseksi puoleksi vuodeksi, mikäli maksamiselle on perusteita eli yrittäjä tarvitsee sitä toimeentulonsa vuoksi.
   
   
6. Starttirahaan ei kannata tukeutua liikaa
   
   Starttiraha ei ole suuren suuri ja kuusi kuukautta kuluu nopeasti. Starttiraha ei siis auta pitkälle, jos yritystoiminta ei ole kannattavaa. Siksi yritystoiminnan huolelliseen suunnitteluun kannattaa paneutua.
   
   – Varaa rohkeasti aika perustamisneuvontaan, vaikka sinulla olisi vain idea. Keskustellaan ja lähdetään yhdessä kehittelemään ideaasi suunnitelmaksi ja sitten suunnitelmaa toteutukseksi. Startian ja VASEKin yritysneuvojat ovat apunasi koko starttivaiheen ajan ja myös yritystoiminnan käynnistymisen jälkeen. Yksin ei tarvitse jäädä, Virkama painottaa.

• Varaa aika yritysneuvojalle 
• LISSU-liiketoimintasuunnitelmaohjelma
• Ohjeita liiketoimintasuunnitelman laatimiseen