Norjan arvonlisäverot ja tullimääräykset olivat aiheena Nordic Gatewayn järjestämässä Pop up Bodö -tapahtumaan valmistelevassa koulutuksessa. Norjan veroviranomaisen Statteetatenin Marit Cathrine Røtvold ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Riitta Leinonen kertoivat yrittäjille Norjan säännöistä ja käytännöistä.

Arvonlisäveroasioissa ratkaisevaa on se, käsitetäänkö tavaran ja palveluiden myynti tapahtuvaksi myyntinä Norjaan vai Norjassa. Huomioitavaa on, että esimerkiksi Huippuvuoret eivätkä öljynporauslautat ole arvonlisäverosääntöjen piirissä. Pääsääntönä tavaroiden viennin arvonlisäveron maksamisessa on, että kun suomalainen yritys vie tavaraa Norjaan, tavaran ostaja huolehtii arvonlisäveron maksamisesta, eikä suomalaisen yrityksen tarvitse rekisteröityä arvonlisävelvolliseksi. Jos myytävä tavara, esimerkiksi mökkipaketti, myydään asennettuna, suomalainen yrityksen pitää rekisteröityä arvonlisäverolliseksi ja maksaa arvonlisävero, koska asennustyö tapahtuu Norjassa.

Arvonlisävero Norjassa on 25 %, elintarvikkeista 15 %. Alle 350 Norjan kruunun arvoisista maahan tuoduista tavaroista ei arvonlisäveroa makseta. Røtvold korosti, että arvonlisäverokysymykset voivat olla visaisia, ja siksi veroviranomainen tekee pyydettäessä tilanteen perusteella ennakkopäätöksiä. Ennakkopäätökset ovat maksullisia mutta neuvot saa maksutta. Merkitystä arvonlisäveropäätökseen voi olla esimerkiksi sillä, myydäänkö tavara euroissa vain Norjan kruunuissa.

Maan rajojen yli toimitettavat palvelut jaetaan paikkaan sidottuihin ja paikasta riippumattomiin: Paikkaan sidotut palvelut ovat arvonlisäverollisia. Suomalaisen arkkitehtitoimiston palvelun tuottaminen ei ole sidottu paikkaan, ja siksi se laskuttaa palvelunsa ilman arvonlisäveroa – ja jos ostaja on norjalainen yksityishenkilö, arvonlisäveroa ei lankea edes ostajan maksettavaksi. Jos palvelun ostaja on norjalainen yritys, se maksaa veron. Sähköisten palvelujen tuottaminen ei ole riippuvaista paikasta mutta silti ulkomaisen esimerkiksi sovelluksia, musiikkia ja lisenssejä yksityishenkilöille myyvän yrityksen täytyy rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Tullimääräysten pääsääntönä on, että kaikista kaupallisista tavaroista on maksettava arvonlisävero Norjaan. Elintarvikkeille tarvitaan joka tapauksessa tuontilupa. Tullilaitos haluaa elinkeinoelämän käyttävän huolintaliikkeitä, jotka hoitavat kaikki verot ja maksut etukäteen rajanylityksen mahdollistamiseksi. Ympäri vuorokauden auki olevia tullitoimistoja on Suomen ja Norjan rajalla vain kaksi: Kilpisjärven/Helligskogenin ja Kivilompolon tullit. Yrittäjän on siis hyvä muistaa rajalle saapumisen oikea-aikaisuus ja se, että tullit priorisoivat sähköisesti tehtyjä tulliselvityksiä.

Leinonen kertoi, että Pohjoiskalotin Rajaneuvonnalle esitetyt kysymykset koskevat usein juuri yritysten arvonlisäverorekisteröintiä ja työntekijöiden rekisteröintiin liittyviä asioita. Lisäksi Rajaneuvonta välittää kontakteja esimerkiksi VASEKin kaltaisille kehitysyhtiöille.

– Asiakassuhteen rakentamisessa norjalaisen yrityksen kanssa pitää muistaa panostaa sosiaaliseen puoleen, muistutti Leinonen, – eli vaikkapa käydä neuvotteluja edeltävänä iltana parilla oluella.

Yksi koulutustilaisuuden tavoitteista oli tarjota yrityksille asiantuntijakontakteja, ja tilaisuuden päätyttyä moni yrittäjä alkoikin heti selvitellä omia kysymyksiään Røtvoldin ja Leinosen kanssa.

Ennen Bodön Pop up -tapahtumaa järjestetään Norjan mahdollisuuksista kiinnostuneille yrittäjille ja yrityksille vielä pitchauskoulutus Pietarsaaressa 19.9. Sebastian Widjeskogin vetämänä. Bodön-matka järjestetään 9.–11.10., mukaan voi vielä ilmoittautua!

www.nordicgateway.fi