Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK järjesti 28.11. Vaasan yliopistolla KOKO-ohjelman puutaloalan kehittämiskokonaisuuteen kuuluvan rakennusalan ammattilaisille tarkoitetun seminaarin, jossa käsiteltiin tulevia rakennusmääräyksiä, kuinka niihin vastataan sekä esiteltiin rakennusfysiikkaan,
-kemiaan ja sisäilman laatuun liittyviä paikallisia tutkimuksia. Tilaisuus houkutteli paikalle lähes täyden salillisen kiinnostuneita kuulijoita.

Edessä suuri askel

Mika Vuolle Equa Oy:stä kertoi tulevista rakentamismääräyksistä, Hänen mukaansa nyt otettava askel on suurin sitten rakentamismääräysten antamisen, kun määräyksissä siirrytään nyt kokonaisenergiatarkasteluun.

Määräyksiä parannetaan 20 %, eikä tässä vaiheessa enää puututa rakennuksen vaipan lämmöneristävyys- ja ilmanpitävyysvaatimuksiin, vaan mukaan otetaan aivan uusia keinoja. Tällaisia keinoja ovat mm. rakennuksen massoittelu ja aukotus, uusiutuvan omavaraisenergian hyödyntäminen, energiamuotojen valinta, kylmäsiltojen minimointi ja passiiviset auringonsuojausratkaisut ja muut luonnonilmiöitä hyödyntävät ratkaisut ja lisäksi suunnitteluratkaisujen kokonaisoptimointi.

Määräykset koskevat uudisrakentamista, ja rakennusluvan saamiseksi on esitettävä rakennuksen E- luku. E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus rakennustyypin standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luku saadaan laskemalla yhteen ostoenergian ja energiamuotojen kertoimien tulot energiamuodoittain. E-luvulle on määritelty normeissa raja-arvot, joita ei saa ylittää. Raja-arvot on määrätty rakennustyypin mukaan ja pientaloissa pinta-alan mukaan. Pienet pientalot saavat helpotusta sillä perusteella, että lämmitettäviä neliöitä on vähemmän.

Energiamuotojen kerrointen perustana on luonnonvarojen käyttö. Fossiilisten polttoaineiden kerroin on 1. Uusiutuvan energian käyttöä kannustetaan, ja sen kerroin normeissa on 0,5. Sähkön tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja 2,2-kertaisesti, mutta normeissa sähkö sai lievennyksen ja sen kertoimeksi tuli vain 1,7. Kaukolämmölle kertoimeksi tuli 0,7 ja kaukojäähdytykselle 0,4.

Tämä nyt otettava askel on vasta kolmiloikan ensimmäinen loikka. Seuraavalla kerralla kuvioihin tulee mukaan velvoite uusiutuvan energian käytöstä. Tämä tapahtunee vuonna 2014. Vuonna 2019 kaiken julkisen rakentamisen ja vuonna 2021 ylipäänsä kaiken rakentamisen tulee olla nollaenergiarakentamista.

Aurinko ja tuuli hyviä vaihtoehtoja

Erkki Hiltunen Vaasan energiainstituutista kertoi hajautetun energiatuotannon mahdollisuuksista rakennetussa ympäristössä. Hän kuvasi maamme rakennuskannan energiankulutusta siten, että se vastaa liki kymmenen Olkiluodon ydinvoimalan sähköntuottoa (rakennusten osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin 40 %). Hiltusen mielestä aurinko ja tuuli ovat varteenotettavia vaihtoehtoja siinä vaiheessa, kun uusille rakennuksille tulee velvoite osittaisesta uusiutuvan energian käytöstä.

Anna-Kaisa Karppinen Teknologiakeskus Merinovasta vastasi haasteeseen kertomalla "Yhdistelmäpiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa" -hankkeesta. Projekti pyrkii edistämään aurinkoenergiayritysten tuotekehitystä, verkostoitumista sekä edesauttamaan aurinkoenergian vientiä edistävän sisämarkkinan syntyä. Karppinen kertoi pilottikohteista Pohjanmaalla ja suunnitelmista kehittää aurinkolämpöpaketti talotehtaiden tiettyyn talomalliin.

Seminaari antoi paljon ajattelemisen aihetta: puheenvuoroissa ja käytäväkeskusteluissa väläytettiin osaamiskeskuksen perustamista. Keskuksessa jaettaisiin puolueetonta tietoa rakenteiden toiminnasta ja materiaalien vaikutuksista. Osaamiskeskuksen pitäisi olla ehdottomasti kaksikielinen ja saman katon alle pitäisi koota kaikki energiatehokasta rakentamista, rakennusten käyttöä ja käyttäjiä koskeva tieto. Harkitsemisen arvoinen ajatus!

Seminaarin materiaali