Pohjoismaiden hiilineutraalille akkuklusterille hiilineutraalia logistiikkaa
Yhteiskuntamme on sähköistymässä kiihtyvällä vauhdilla. Sähköinen liikenne – puhutaan sitten sähköautoista, sähkörekoista, hybridilaivoista tai pienistä sähkölentokoneista – on tulossa osaksi arkipäivää myös Suomessa.
GigaVaasan tulevaisuuden visio
Suomen akkuklusteri – kestävyydestä kilpailukykyä
Vieraskynä-tekstin kirjoittaja Riku Huhta työskentelee logistiikan asiantuntijana WSP Finland Oy:n Business & Logistics -yksikössä, joka keskittyy erilaisten logistiikkakonseptien kehitykseen.
Yhteiskuntamme on sähköistymässä kiihtyvällä vauhdilla. Sähköinen liikenne – puhutaan sitten sähköautoista, sähkörekoista, hybridilaivoista tai pienistä sähkölentokoneista – on tulossa osaksi arkipäivää myös Suomessa. Myös erilaisten energiavarastojen rooli yhteiskunnan ja teollisuuden toiminnassa kasvaa jatkuvasti. Kaikki tämä kehitys vaatii yhä suurempia määriä akkuja ja akkujen ympärille rakentuvaa arvoketjua.
Kiinan rooli akkumarkkinoilla on kasvanut suureksi, mutta nyt myös Pohjoismaissa on lähdetty vastaamaan alan globaaliin kilpailuun. Suomen kansallinen akkustrategia valmistui tammikuussa 2021. Strategiassa määritetyn vision mukaan Suomen akkuklusteri on vuonna 2025 edelläkävijä, joka tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen. Positiivista on, että strategia on lähtenyt toteutumaan hyvin.
Kestävyys on Suomen ja Pohjoismaiden keskeisiä kilpailuetuja tulevaisuuden akkuteollisuudessa. Ilman hiilineutraalia logistiikkaa ja toimintatapoja sekä akkutuotantoon kytkeytyvää hiilineutraalia työmatkaliikennettä, ei voida puhua kestävästä akkuklusterista. Siksi myös nämä vaativat merkittävän kehityspanoksen.
Akkujen arvoketju on hyvin monimuotoinen tuotantoprosessi
Litiumioniakkujen arvoketju on melko pitkä ja kompleksinen. Katodipuolella kaivosten raaka-aineista, kuten litiumista, koboltista ja nikkelistä, jalostetaan kemikaaleja ja suoloja. Näistä muodostetaan prekursorimateriaaleja ja edelleen katodin aktiivimateriaaleja. Arvoketjun keskeisessä osassa, akkukennojen valmistuksessa, katodi yhdistetään elektrolyytin, separaattorin ja anodin kanssa. Katodi on akkukennon arvokkain osa ja määrittää pitkälti akun tekniset ominaisuudet. Anodimateriaaleja puolestaan voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa mm. biopohjaisesta hiilestä. Esimerkiksi Stora Enson Sunilan tehtaalla pilotoidaan kyseisen tuotteen valmistusta.
Valmiista akkukennoista kasataan moduuleja ja edelleen akkupaketteja, minkä jälkeen akut ovat valmiita asiakkaille lähetettäväksi. Akkujen valmistukseen liittyvät myös kiertotalouden sivuvirrat, joita syntyy lähes kaikissa prosessin vaiheissa. Jokainen edellä kuvattu vaihe edellyttää kuljetuksia tavalla tai toisella.
GigaVaasalle akkulogistiikan visio WSP:n työryhmältä
GigaVaasa on Suomen akkustrategian tärkeitä palasia. Siellä tullaan jo vuonna 2025 valmistamaan prekursorimateriaaleja, katodin aktiivimateriaaleja sekä akkukennoja merkittävien kansainvälisten yritysten toimesta. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin ja Teknologiakeskus Merinovan toimeksiannosta WSP Finland muodosti alueelle kestävän akkulogistiikan vision ja suuntaviivoja tulevaan kehitystyöhön. Hankinta toteutettiin Pohjanmaan liiton rahoittaman AKKE-GigaVaasa hankkeen puitteissa. Yhdessä Edwin 't Lamin ja Jarkko Rantalan kanssa saimme mielenkiintoisen haasteen: miten GigaVaasan aluetta tulisi kehittää, jotta se olisi aidosti kestävä edelläkävijä tulevaisuuden kilpaillussa akkumarkkinassa?
GigaVaasan uudet logistiset ratkaisut, sisämaan satama, automatisoitu sisälogistiikka ja pistoraiteen merkitys
Ensinnäkin voidaan korostaa muutamia Suomen kilpailuetuja: kotimaiset akkujen raaka-aineet, uusiutuvan sähkön tarjonta alueella, kattava rautatieverkosto, edelläkävijyys automaattisen tieliikenteen ja digitalisaation kehittämisessä sekä maailman parhaimpia alustoja paljon hehkutetulle onnelliselle perhe-elämälle. Näiden päälle on hyvä rakentaa uutta kokonaisuutta.
GigaVaasa on ns. greenfield-hanke eli alue rakentuu lähes koskemattomalle alueelle. Siksi keskeisiä alueen arvoja ovat luontoympäristön mahdollisimman hyvä säilyttäminen ja kestävät toimintatavat. Eikä vain mainoslauseissa, vaan kaiken suunnittelun perustana.
GigaVaasan toiminnot tulevat generoimaan merkittäviä kuljetusvolyymejä, joten rautatiekuljetusten sekä HCT-kuljetusten hyödyntäminen on ensimmäinen askel päästöjen vähentämisessä. Automatisoimalla alueen sisäistä logistiikkaa, rakentamalla alueelle rautatieliikenteen toimintaedellytykset ja hyödyntämällä sisämaan sataman konseptia, voidaan saavuttaa merkittäviä etuja tehokkuudessa ja kestävyydessä. Kun tähän yhdistetään kasitien vaikutusalueen yrityksiä palveleva energiahub-konsepti, joka tuottaa oman sähkönsä ja vetynsä sekä jakelee sitä paikalliselle ja pitkämatkaiselle liikenteelle, ollaan kansainvälisesti merkittävän Energy Vaasa -klusterin toiminta-ajatuksen ytimessä.
Kestävät kulkumuodot sekä fiksusti suunniteltu autopysäköinti ja automaatio
Kestävä liiketoiminta edellyttää kestävyyttä myös työmatkoilta, ja siksi GigaVaasan alueella tulee panostaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn toimintaedellytyksiin sekä suunnitella autopysäköinti, mikroliikkuminen ja sähkölataus fiksusti aluetta ympäröiviin hubeihin tukeutuen. Edistyksellisenä akkuklusterina alueen sisäinen liikenne tulee olemaan pitkälle automatisoitua ja sähköistettyä. Vaasan lentoasema sijaitsee alueen välittömässä läheisyydessä, mikä avaa mahdollisuuksia Pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseen mm. sähkölentämiseen tukeutuen.
On myös tärkeää tunnistaa, että alue palvelee työvoimaansa laadukkaalla tavalla. Siksi raskaan liikenteen kuljettajien laadukkaat taukofasiliteetit ja työntekijöiden sosiaali- ja terveyspalvelut sijaitsevat alueen sisällä. Näin saadaan rakennettua vetovoimainen ja kansainvälistä työvoimaa houkutteleva alue.
Nordic Battery Belt – kilpailukykyinen kestävän eurooppalaisen akkutuotannon tulevaisuus rakennetaan tällä alueella
GigaVaasa tulee olemaan monen akkuklusterin toiminnon keskeinen sijaintipaikka, joka voi muodostaa synergiaetuja viennissä ja tuonnissa Ruotsin ja Norjan akkuklusterien kanssa. Alue kytkeytyy olennaisena osana Nordic Battery Belt -kokonaisuuteen, joka muodostaa hyvin kiinnostavan kestävän akkutuotannon ekosysteemin. Tämä on vahvuus, jota monilla muilla ei ole.
Vaasassa on nyt hyvin kehitysmyönteinen ja tulevaisuuteen katsova tiimi GigaVaasan takana. Kehitys on aina ihmisistä kiinni, ja siksi ei ole epäilystäkään, etteikö Vaasassa tulla näkemään vielä monta erittäin kiinnostavaa tulevaisuuden toimintaympäristöön liittyvää ratkaisua.
Lopuksi on todettava, että on hienoa huomata kehitystä tapahtuvan laajasti Suomessa. Akkuklusterin ympärille rakentuvat kestävät logistiikkarakenteet ovat omiaan lisäämään Suomen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Tästä on hyvä jatkaa.