Yrittäjille, jotka haluavat verkostoitua ja harjoittaa liiketoimintaa Merenkurkun toisella puolella, on tarjolla konkreettista tukea. Tosiasia on, että mahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin – kiitos Future Cleantech Solutions -hankkeen, jonka tavoitteena on ollut tuoda yhteen ruotsalaisia ja suomalaisia yrityksiä.

– Ei ole ikinä ollut näin helppoa tehdä rajat ylittävää yhteistyötä, kertoo Triinu Varblane, hankkeen projektipäällikkö Suomessa.

– Potentiaali yrittäjille on suuri, sanoo Peter Hedman, hankkeen päävastuullinen projektipäällikkö.

Future Cleantech Solutions -hankkeen päätosseminaari järjestettiin 30.11. Elite Mimer -hotellissa Uumajassa. Kyse on Interreg Botnia Atlantica -hankkeesta, joka on kolmen vuoden ajan keskittynyt Merenkurkun alueen elinkeinoelämän muutoksiin, innovaatioihin ja verkostoihin.

Loppukonferenssissa esiteltiin sekä oppeja että metodeja, joita testattiin noin 40 yrityksellä molemmin puolin Merenkurkkua. Lopputuloksena on liiketoimintaopas yrityksille, jotka haluavat selkeitä vinkkejä ja konkreettista apua löytääkseen oikeat yhteistyökumppanit toiselta puolen Merenkurkkua. Opas on nyt julkaistu ruotsiksi, mutta se käännetään myös suomeksi ja englanniksi.

– Yritysten välinen yhteistyö ei ole koskaan ollut näin helppoa. Se on mahdollista sen systemaattisen työn ansiosta, jota olemme tehneet Suomessa ja Ruotsissa. Samaan aikaan olemme huomanneet, että on olemassa suuri tarve tuelle. Koskaan aikaisemmin ei ole investoitu niin paljon molemmille puolille Merenkurkkua, Triinu toteaa.

Kyseessä on suuret miljardiluokan teollisuusinvestoinnit Skellefteåssa, Uumajassa, Örnsköldsvikissä, Kokkolassa ja Vaasassa. Näissä kaupungeissa cleantech-ala edistyy edistymistään, ja sen arvo koko seudulle voi olla todella suuri tulevaisuudessa, Peter toteaa.

– Rajat ylittävä yhteistyö on todella tärkeää – erityisesti silloin, kun on kyse pienten ja keskisuurten yritysten yhdistämisestä suuriin etabloitumisiin. Isot yritykset tarvitsevat paikallisia yhteistyökumppaneita, ja jotta yritykset löytävät toisensa, ne tarvitsevat tukea, hän jatkaa.

Future Cleantech Solutions on toiminut eräänlaisena välittäjänä nämä vuodet, mikä perustuu siihen, että yrityksillä molemmin puolin Merenkurkkua on liian vähän tietoa toisistaan sekä tarve kehittää kontakteja. Projektin puitteissa on tehty yhteistyötä ruotsalaisen metsäkonevalmistaja Komatsu Forestin ja suomalaisen teollisuuskonserni Wärtsilän kanssa. Yritykset ovat digitaalisessa ilmoituksessa kertoneet, mitä he hakevat, minkä jälkeen tehtiin valinta ennen ensimmäistä digitaalista tapaamista.

– Pystyimme valmentamaan pienempiä yrityksiä ja kertomaan isojen yritysten tilauksista, mikä teki prosessista tehokkaan, ennen kuin yritysten edustajat edes tapasivat toisiaan. Pienet yritykset arvostivat tätä erityisesti. Se tarkoitti myös sitä, että sopivuus oli todennäköisempää. Sen jälkeen järjestimme tapaamisen käytännössä, mutta siitä eteneminen oli yritysten itsensä käsissä, Peter kertoo.

Tässä välitysprosessissa testattiin monia erilaisia työkaluja ja metodeja. Triinu Varblane toteaa, että täytyy uskaltaa kokeilla, sillä tällaista ei ole tehty ennen.

– Tarvitaan uusia ajattelutapoja, uutta johtajuutta ja sitä, että uskallamme ajatella inklusiivisemmin ja keskittyä yhdenvertaisuuteen, jotta saadaan ratkaisuja. Kaikki alueet kilpailevat samasta työvoimasta ja samasta tietotaidosta, eikä ratkaisu ole se, että otetaan muilta. Siinä häviämme kaikki pitkällä aikavälillä. Yhdessä olemme vahvoja, ja siten näymme enemmän ja paremmin muulle maailmalle, Triinu kertoo.

• Rajat ylittävän yritysyhteistyön onnistumisopas (ruotsiksi)

Future Cleantech Solutions on hanke, joka edistää cleantech-yritysten mahdollisuuksia konkreettisiin liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksiin. Projektin rahoitus koostuu 60-prosenttisesti Euroopan aluekehitysrahastosta Interreg Botnia-Atlantica -hankkeen kautta. Muut rahoittajat ovat Pohjanmaan liitto, Region Västerbotten, Uumajan kunta, Umeå Energi, Skellefteån kunta, Skellefteå Kraft, Region Västernorrland, Örnsköldsvikin kunta, VASEK, Merinova, Vaasan kaupunki, Kokkolan kaupunki ja Kosek. Hankkeen omistaja on Kompetensspridning i Umeå AB.