Johanna Hietikko-Koljonen työskentelee viestintäpäällikkönä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKissa. Hän nauttii sekä tekstien tuottamisesta että niiden kuluttamisesta eikä osaa päättää käyttäisikö vapaa-aikansa ennemmin lukemiseen vai kirjoittamiseen.

Koronakevät 2020 on ollut viestintäalan ammattilaisten painajainen ja unelma samanaikaisesti. Aika harvassa ovat ne viestijät, joiden työhön korona ei olisi vaikuttanut ollenkaan. Vähintäänkin on kirjoitettu asiakkaille viestiä käsienpesusta ja muista uusista asiakaspalvelun käytännöistä, osa taas on joutunut viestimään taloudellisista vaikeuksista, konkursseista, tartunnoista, karanteeneista tai jopa kuolemantapauksista.

Samalla kun olemme painaneet pitkiä ja kiireisiä päiviä, etätoimistoissa fyysisesti kaukana työparista, koko tiimistä ja omasta työyhteisöstä, on ollut mahtava huomata, miten työvuosien aikana kertynyt kokemus ja osaaminen on itse kullakin kanavoitunut tehokkaaseen tekemiseen ja uudenlaisen arjen innovointiin. Samalla olemme opetelleet yhden jos toisenkin uuden työvälineen, ohjelman tai viestintäkanavan.

Kurkkaapa jonkun yrityksen tai organisaation nettisivuille, some-kanavaan, uutiskirjeeseen tai webinaariin, ja katso miten hienoa työtä viestintäjohtajat, viestintäpäälliköt, tiedottajat, kääntäjät, viestintäsuunnittelijat, -harjoittelijat, -assistentit sekä toimistosihteerit seudullamme ja koko Suomessa ovat tehneet. Asiakkaan on helppoa ja turvallista hakeutua tarvitsemiensa palveluiden pariin, sillä viestijät – niin pää- kuin sivutoimisetkin – ovat kertoneet eri kanavissa, miten tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty tai miten poikkeustilanne vaikuttaa asiakkaan tarvitsemiin palveluihin. Niin, tämän tiedon asiakkaille tuottaa yleensä viestintäosasto, viestintätiimi tai se yksin puurtava viestintäalan ammattilainen. Oivaltavaa, asiakaslähtöistä, ajantasaista, tarkkaa ja luottamusta herättävää viestintää on tehty suurella ammattitaidolla.

Vaikka olemme opiskelleet kriisiviestintää, ja organisaation omat kriisiviestintäohjeet olivat meilläkin valmiina ja päivitettyinä, oli helpottavaa huomata, ettei niihin tarvinnut tarttua kertaakaan edes aivan kriisin alkuvaiheissa. Viestintä kriisitilanteessa kun kuitenkin tapahtuu aivan samoin kuin normaalioloissakin. Mietimme asiakkaan tarpeita ja tiedon tarvetta, toimimme tarkasti ja ripeästi, käytämme monipuolisesti eri kanavia, teemme yhteistyötä muiden ammattilaisten, osastojen tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

Olen äärettömän kiitollinen siitä, että omassa organisaatiossani on aina ymmärretty viestinnän tärkeys ja laitettu siihen resursseja. Kun asiakkailla, meidän tapauksessamme yrittäjillä, on hätä oman toimeentulon suhteen ja suuri tarve tarkalle ja ajantasaiselle tiedolle, silloin tarvitaan yritysneuvojien lisäksi myös viestinnän ammattilaisia. Kun media kertoo tuoreita uutisia vuorokauden ympäri ja eri organisaatiot julkaisevat ohjeitaan ja hakulomakkeitaan, on tiedon tulva melkoinen, mutta melkoinen on myös asiakkaiden tiedon ja avun tarve. Ja silloin viestijät viestii ja neuvojat neuvoo.

Maalis- ja huhtikuu olivat hektistä aikaa. Kun jälleen kerran saimme työparin kanssa tiedotteen tai uutiskirjeen matkaan, kotisivujen tietopaketin päivitettyä tai some-julkaisut jokaiseen kanavaan, tuli tavaksi puuskahtaa tyytyväisenä ja helpottuneena toisillemme: ”Me niin voitetaan tämä viestintä.” Viestintähän ei tietenkään ole kilpailua, mutta siitä huolimatta pyritään aina huippusuoritukseen.

Varmennetulle ja tarkalle tiedolle sekä luotettavalle viestinnälle on kriisi- ja poikkeustilanteissa tarvetta enemmän kuin koskaan. Ammattitaitoisia viestintäalan asiantuntijoita tarvitaan voittamaan tämä viestintä ja auttamaan meitä kaikkia voittamaan nämä poikkeusolot.

Johanna Hietikko-Koljonen

Kolumni on julkaistu Vaasa Insiderissa 11.6.2020