Bergön koulun pääsuunnittelija Johan Ångerman on tyytyväinen rakennusprojektin lopputulokseen.

Bergön upouuden koulun sali täyttyi rakennusalan nykyisistä ja tulevista ammattilaisista, kun koululla vietettiin Korjausrakentamisen tietokeskus -hankkeen järjestämää avointen ovien päivää keskiviikkona 21.9.2016. Osallistujat kuulivat, millaisia tuloksia hankkeeseen kuuluvissa suomalaisissa, ruotsalaisissa ja norjalaisissa korjausrakennuskohteissa oli tähän mennessä saavutettu. Tapahtuma oli osa Euroopan yhteistyöpäivää.

Botnia Atlantica-rahoitteisen Korjausrakentamisen tietokeskus -hankkeen tavoitteena on kerätä ja jakaa tietoa energiatehokkaiden ja kestävien rakennusten suunnittelusta ja korjaamisesta. Kerättävän tietopankin avulla pyritään lisäämään sellaisten osaavien ammattilaisten määrää, jotka pystyvät toteuttamaan kestävää ja energiatehokasta korjausrakentamista. Kevääseen 2018 jatkuvan hankkeen vetovastuu on ammattikorkeakoulu Novialla. Hankkeeseen osallistuu myös muita yliopistoja ja ammattikorkeakouluja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Myös VASEK on mukana hankkeessa.

Erilaisia korjausprojekteja

Hankkeen vetäjä Annika Glader (keskellä) pääsi samaan kuvaan avointen ovien päivän esiintyjien Bjørn Reidar Sørensenin (vas), Eigil Roaldsetin, Veli Aution, Bo Glasin ja Mikael Andersenin kanssa.

Avointen ovien päivässä kuultiin neljän hyvin erilaisen rakennuskohteen esittely. Veli Autio Seinäjoen ammattikorkeakoululta kertoi Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen kirjaston korjausprojektista ja siihen johtaneista syistä. Koska vuonna 1965 valmistunut kirjastorakennus on osa arkkitehtonisesti yhtenäistä Aalto-keskusta, kaikki korjaustyöt tuli toteuttaa niin, etteivät ne vaikuttaneet rakennuksen alkuperäiseen ulkoasuun tai sisustukseen.

Eigil Roaldset Norjan arktisesta yliopistosta (UiT) esitteli ensi keväänä valmistuvaa Narvikin kaupungintalon korjausurakkaa. 1950-luvun lopulta lähtien Narvikin maamerkkinä seissyt kaupungintalo oli kärsinyt vakavia vaurioita laiminlyödyn kiinteistönhuollon takia. Energiasyöpön rakennuksen rakenteet rapautuivat eikä tiloja myöskään ollut hyödynnetty kovin tehokkaasti. Narvikin kaupunki päätti korjata rakennuksen rakenteet, tehdä rakennuksesta energiatehokkaamman ja rakentaa myös toimistotilat tehokkaammin hyödynnettäviksi.

Bo Glas Uumajan yliopistosta kertoi Uumajassa ja Skellefteåssa toteutetuista hankkeista. Toisessa niistä vertailtiin kahden täsmälleen samanlaisen rakennuksen energiankulutusta, kun toiseen taloista tehtiin remontti, jossa siitä tehtiin mahdollisimman energiatehokas. Toinen projekti on korjausrakentajien päätöksenteon pohjaksi luotu Renobuild. Se on menetelmä, jonka avulla pyritään selvittämään etukäteen erilaisten korjaustapojen vaikutus rakennuksen käytettävyyteen. Renobuild keskittyy etenkin siihen, miten korjaaminen vaikuttaa rakennuksen käyttäjien terveyteen.

Aina ei kannata korjata

Myös Noviassa opiskelevat tulevat rakennusinsinöörit olivat imemässä oppia toteutetuista rakennushankkeista.

Päivän neljäs case, Bergön uusi koulu, on esimerkki siitä, kuinka joskus korjaamisen sijasta kannattaa rakentaa uusi rakennus. 1970-luvun alussa rakennettu vanha koulurakennus kärsi vakavista kosteusvaurioista ja sen korjaaminen olisi tullut lähes yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen. Maalahden kunta päätyi rakentamaan Bergön saarelle uuden, ajanmukaisen koulurakennuksen, joka on osa koko saaren palvelukeskusta. Jo valmistuneen koulun ja kirjaston yhteyteen rakennetaan parhaillaan vanhustenpalvelutalon, terveyskeskuksen sekä kotipalvelun toimitiloja.

Koulun suunnittelussa ja rakentamisessa on käytetty mahdollisimman paljon luonnonmukaisia materiaaleja. Koulun pääsuunnittelija Johan Ångerman, kosteusasiantuntija Mikael Andersen ja rakennesuunnittelija Jens Österåker ovat kolmestaan toteuttaneet 12-kohtaisen ohjelman, jolla uuden rakennukset kosteusongelmat on pyritty estämään etukäteissuunnittelun ja huolellisen toteutuksen avulla.

Koulu ja kirjasto ovat toimineet nyt puoli vuotta uudessa rakennuksessa. Käyttäjäpalaute on ollut erittäin positiivista.

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name]

Teksti ja kuvat: Johanna Haveri

Lue lisää hankeesta Korjausrakentamisen tietokeskus