Päätös siitä, korjataanko jokin rakennus vain, on useiden näkökulmien yhdistelmä. Nordic Renovation Center -hanke järjesti 9.11. aiheesta keskustelutilaisuuden Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Arkkitehti ja tutkija Pekka Saatsi on koonnut 12 laatukriteeriä, joita voidaan käyttää tarkastuslistana suunnitteluvaiheessa. Laatukriteereinä on muun muassa rakennuksen arkkitehtoninen arvo, toiminnallisuus, energiatehokkuus ja kustannustehokkuus. Kukin kohde vaatii oman arviointinsa ja tiedon kululla ja toimijoiden yhteistyöllä hankkeen aikana on lopputulokselle iso merkitys.

Tilastojen kautta korjausrakentamisen haasteita asunto-osakeyhtiöissä valotti Kiinteistöliiton neuvontainsinööri Kaisa Kettunen. Keskeisin syy korjaamiselle on normaali kuluminen ja vanheneminen. Kettunen ilmaisi erityisen huolensa siitä, että suuri osa kunnossapitotarveselvityksistä ei ole ammattilaisten laatimia ja että ne puuttuvat kokonaan monilta taloyhtiöiltä.

Toimitusjohtaja Jukka Penttilä Sevas Kodit Oy:stä korosti rakennusten käyttäjien roolia ja asumisen osaamista. Seinäjoen väkiluku kasvaa, mutta asuntokuntien koko on pienentynyt vuosikymmenten varrella. Tietyissä kiinteistöissä on yksinkertaisesti väärän kokoisia huoneistoja nykyhetken tarpeisiin. Kokonaistaloudellisuus määrittää rakennuksen tulevaisuuden: korjaus, myynti tai purku.

Reima Kuisla valotti asuntosijoittajan päätöspuntaria, jossa on toisella puolella korjaaminen ja toisella jalostusarvo uudisrakentamisen kautta. Tontilla saattaa olla rakennusoikeutta runsaasti enemmän kuin nykyisessä kiinteistössä, ja purkaminen voi olla sijoittajan näkökulmasta paras vaihtoehto, etenkin jos tontin sijainti on hyvä. Tilanne korjaamisen suhteen on erilainen Helsingissä ja Seinäjoelle jo pelkästään asuntojen neliöhintojen vuoksi. Kuisla peräänkuulutti isännöitsijöiltä parempaa ammattitaitoa korjausrakentamishankkeen valmistelussa ja toteuttamisessa. Asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa on harvemmin alan ammattilaisia, ja korjaamisen kustannukset ovat nousseet turhan korkeiksi.

FCG:n toimialajohtaja Juhani Pirinen nosti kommenttipuheenvuorossaan esiin sen, että Suomessa ei ole lainsäädäntöä rakennusten ylläpitoon. Kiinteistöhuollon osaamisessa on parantamisen varaa. Hän yhtyi Kettusen huoleen siitä, että kunnossapitoselvityksiä tehdään ammattitaidottomasti. Energiatehokkuuden parantaminen on harvoin ainoa kriteeri korjausrakentamiselle.

Botnia Atlantica -ohjelmasta rahoituksensa saavan Nordic Renovation Center -hankkeen tavoitteena on luoda tiedon ja tiedon tarvitsijoiden kohtaamispaikka. Keskustelutilaisuus antoi hankkeen toimijoille runsaasti impulsseja kehitystyöhön.

Teksti: Kati Katajisto, SeAMK Tekniikka

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name]