Vaasalaiset rakastavat saaristoaan ja merta, myös huonolla säällä, mutta erityisesti auringonpaisteessa. ”Saareen” eli mökille lähdetään varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, joskus jopa vuoden ympäri. Vaasalaiset arvostavat ainutlaatuista saaristoaan ja ylpeilevät Suomen ainoalla Unescon luonnonperintökohteella. Merenkurkun saaristo tarjoaa mahdollisuuksia matkailulle ja virkistäytymiseen, mutta myös uusimpien merenkulun teknologiainnovaatioiden testaukseen ja käyttöönottoon.

Merenkulun kilpailukyky on aivan oleellinen Suomen kilpailukyvylle ja globaalin talouden elintärkeä selkäranka. Jo nyt viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia liikkuu meriteitse. Merenkulku on ympäristöystävällisempää kuin monet muut kuljetusmuodot, kuten esimerkiksi lentäminen tai kumipyöräkuljetukset, mutta silti ympäristöystävällisyyden eteen voidaan tehdä yhdessä vielä paljon.

Maailman merillä liikkuu kymmeniä tuhansia aluksia, ja kun liikennöinti tärkeimmillä laivareiteillä kasvaa, kasvaa myös päästöjen määrä. Vuonna 2015 merenkulun arvioitiin olevan vastuussa 2,6 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Mikäli merenkulku jatkaa kasvuaan ilman että haetaan uusia, ympäristöystävällisiä keinoja, vuoteen 2050 mennessä päästöjen määrä saattaa kasvaa minne tahansa 50 ja 250 prosentin välillä. Aika hurjaa, vai mitä?

Wärtsilän mahdollistama SEA20 -aloite, joka on maailman huomattavimpien ja merkittävimpien satamakaupunkien verkosto, julkaisi eilen tutkimuksen, jossa tarkastellaan modernia merenkulun ekosysteemiä kestävyyden, kilpailukyvyn ja ihmisten kannalta. Tutkimuksessa arvioidaan, miten nämä haasteet voidaan selättää kaupunkien, meriteollisuuden ja satamien yhteistyöllä.

Minulla oli kunnia saada tutustua esilukijana tähän tutkimusraporttiin, enkä voisi olla enempää samaa mieltä siitä, että meriympäristön täytyy olla meidän kaikkien fokuksessa, kun haluamme vaikuttaa tulevaisuuteen.

Kaupunkisuunnittelulla on kehittämisessä tärkeä roolinsa. On pohdittava, mitkä alueet varataan satamille, lentoasemille, ja logistiikkaterminaaleille. Me täällä Vaasan seudulla olemme onnellisessa asemassa siinä mielessä, että meillä on jo lähellä oleva, toimiva satama ja yhteisymmärrys siitä, että sen kehittäminen vaatii yhteisiä, haastaviakin valintoja. Satama-alueilla, myös täällä meillä, on usein konkreettisesti pulaa tilasta, ja tarvitaan erittäin huolellista suunnittelua, jotta satama-alue ja sen ympäristö saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti ympäristöarvoja ja viihtyisyyttä unohtamatta.

Kriittinen menestystekijä Vaasan seudulla on myös yhteydet satamaan ja mahdollisuus yhdistää eri kuljetusmuotoja: raiteilta suoraan laivaan tai sujuvasti rekalla kannelle, mereltä taas kumipyörille ja riittävän suurelle tielle tai raiteille. Wasalinen yhteys Uumajaan vie meidät sujuvasti Ruotsiin ja sitä kautta koko Euroopan raideverkostoon. Tämä on tulevaisuudessa merkittävä kilpailuetu omalle seudulle, mutta myös koko Suomen huoltovarmuudelle.

Rajanveto viihtyisän asumisen ja toimivan logistiikan välillä voi ensimmäisellä ajatuksella kuulostaa haastavalta, mutta huolellisella suunnittelulla, säännöllisellä dialogilla ja ennakkoluulottomalla ajattelulla toimivia ja innovatiivisia ratkaisuja on löydettävissä. Yhdessä, enemmän.

Riitta Björkenheim
logistiikka-asiantuntija
Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Kolumni on julkaistu Vaasa Insiderissä 12.12.2019