Stormossenin prosessivedenpuhdistamoon tutustumassa. Prosessivedenpuhdistamo käsittelee prosessivesiä biokaasulaitoksesta ja kompostointialueelta ja myös sakokaivolietteitä.

Cleantech Kvarken -hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa cleantech-alan pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä tehdä uutta liiketoimintaa sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Liiketoiminta kansainvälisillä markkinoilla edellyttää kontaktien luomista, ja näitä kontakteja luotiin helmikuun alussa, kun hanketoimijat Jenny Åkermark ja Jeanette Holmlund toivat Ruotsista vieraita Vaasaan. Vieraiden nimenomaisena toiveena oli päästä tutustumaan kaatopaikkoihin, joten projektipäällikkö Mauritz Knuts järjesti aamupäiväksi vierailun Stormossenille.

Ympäristö- ja laatupäällikkö Johanna Penttinen-Källroos (kuvassa vasemmalla) esitteli vieraille 100 000 asukkaan jätteet keräävän Stormossenin kierrätys- ja ekopisteitä sekä biokaasun tuotantoa. Biojätteistä ja lietteestä valmistettua Gastor-biokaasua tankkaavat Vaasan kaupungin 12 biokaasubussia sekä monet yksityisautot.

Aamupäivän aikana keskusteluissa nousi esiin jätteenkäsittelyyn liittyvät haasteet kuten poltettavan jätteen sisältämän biojätteen suuri osuus sekä PVC-muovien ja lasikuidun kierrättämisen ongelmat.

– Ottaisimme mielellämme vastaan enemmänkin biojätettä, mutta jätemääräysten mukaan esimerkiksi omakotitalojen tai pienempien taloyhtiöiden ei ole pakko kerätä biojätettä. Siksi Westenergyllä poltettava jäte sisältää jopa 28 % biojätettä, minkä ennemmin käyttäisimme biokaasun valmistamiseen, Penttinen-Källroos harmittelee.

Usein esitetty kysymys aamupäivän aikana oli ”kuinka teillä”? Esimerkiksi Stormossenin alueen pohja- ja pintavesien näytteistä saadut eri aineiden tulokset ja raja-arvot kiinnostivat vieraita ja niistä keskusteltiin pitkään.

Järven Ecotech -yrityksen Emil Erikssonia (kuvassa) kiinnosti Stormossenin prosessivesien puhdistusprosessit ja niissä käytettävät ratkaisut. Eriksson esitteli Penttinen-Källroosille Järven Ecotechin suotovesien, prosessivesien ja hulevesien puhdistamiseen kehitettyjä ratkaisuja. PVC- ja kierrätysmuovista valmistetut altaiden kelluvat seinäkkeet ohjaavat vettä kiertämään mahdollisimman pitkään altaissa.

– Altaista lähtevä vesi on tämän ansiosta selvästi puhtaampaa. Menetelmä on erittäin kustannustehokas, Eriksson kertoi.

Dåva deponi och avfallscenterin toimitusjohtaja Jörgen Aronsson esitteli Uumajassa sijaitsevaa kiertotalouden yritysklusteria. Alueella toimii kuusi yritystä ja pari uuttakin oli tulossa. VASEKin hallinnoiman Kiertotalous Mustasaari -hankkeen projektipäällikkö Göran Östberg myös käytti tilaisuuden hyväkseen ja kertoi aivan Stormossenin kupeeseen Lintuvuoren teollisuusalueelle kaavoitetusta kiertotalousalan yrityksille varatusta alueesta.

Ruotsalaisten vieraiden toisena vierailukohteena päivän aikana oli Botniarosk Teuvalla.

Projektipäällikkö Mauritz Knuts toimi myös ryhmän kuskina ja huolehti vieraat kohteliaasti vierailukohteisiin.

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name]

[contact_member,name=Göran Östberg,id=39,details=Name]