Anders Adlercreutz

Vuoden 2017 energiaviikon päätteeksi syvennyttiin rakentamiseen, ja tarkemmin ottaen tänä vuonna teemoina oli energiatehokkuus sekä laadukkaan sisäilman tuomat ”mukavuusedut” asumiselle. Seminaari järjestettiin perinteiseen tapaan osana EnergyWeekiä ja myös osana Renovation center -hanketta.

Kansanedustaja ja arkkitehti Anders Adlercreutz on perehtynyt erityisesti toimiviin ja terveisiin rakennuksiin. Hän keskittyi puheenvuorossaan pohtimaan, voidaanko saada rakennuksista sekä energiatehokkaita että kestäviä. Adlercreutz kävi läpi miten suomalaiset rakennukset ovat muuttuneet 50-luvun jälkeen ja kuinka rakennukset nykyään ovat monimutkaisia rakenteeltaan ja usein riippuvaisia koneiden, kuten koneellisen ilmastoinnin toiminnasta. 1950-luvulla, sotien jälkeen ja rintamamiestalojen aikakaudella, talojen rakenteet olivat vielä yksinkertaisia ja rakennusmateriaalit myrkyttömiä, uusiutuvia ja vähän prosessoituja, kuten esimerkiksi hirsirungot.

Richard Fitton

Richard Fitton Salfordin yliopistosta Manchesteristä esitteli, kuinka hänen tutkimusryhmänsä on tutkinut laboratorioon vietyä taloa ja selvittänyt toimiiko energiatehokkuuden mittaaminen todellakin tarksti. Iso-Britanniassa tunnetusti rakennusten ikkunat ja ovet ovat eri tasolla kuin Pohjoismaissa, ja useat talot ovat massiivirakenteisia, kuten kivitaloja. Fittonin ryhmä tutki, miten lämmitysjärjestelmän, ovien ja ikkunoiden vaihtaminen sekä ulkovuorauksen ja lattian eristäminen vaikuttaa energiatehokkuuteen. Talossa tehtiin jokaisen uudistusvaiheen jälkeen tarkat mittaukset. Lämmityskustannukset laskivat merkittävästi ja asumismukavuuteen vaikutti huomattavasti se, että muun muassa lattian eristämisen jälkeen lämpötilaero jaloissa ja pään korkeudella pieneni 5,5 celciusasteesta 1,5 celciusasteeseen.

Iltapäivän seminaariosiossa Rajnish Kaur Calay, Arctic University of Norway, esitteli mielenkiintoiset energiaremontti-caset Norjan Narvikista. Hän muistutti, että vanhoilla rakennuksilla on erilaisia arvoja ympäröivälle yhteiskunnalle; ne kuuluvat tiettyyn paikkaan ja niiden kunnostamisella on merkitystä niin ympäristölle kuin ympäristöarvoille.

Uumajan yliopiston apulaisprofessori Bin Yang kertoi miten energiatehokkuus ja ilmastointi vaikuttaa rakennuksen asukkaiden ja käyttäjien kokemaan lämpötilaan. Monesti ilmastointi saa epäpuhtaan ilman pyörimään huoneissa, ja Yang suosittelikin henkilökohtaisen ilmastoinnin hyödyntämistä erityisesti työpisteillä.

Ulla Haverinen-Shaugnessy esitteli INSULAtE-projektia, jossa tutkittiin jälkikäteen asennettujen eristeiden ja muiden energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden vaikutusta asukkaiden terveyteen ja asumistyytyväisyyteen. Energiankulutuksen lasku oli selvä, mutta terveysvaikutuksista ei vielä ollut kolmannen osapuolen arviota. Haverinen-Shaugnessy pani kuitenkin painoa asukkaiden itse raportoimille vaikutuksille ja piti tuloksia myönteisinä: rakennusten ilmassa oli mikrobeja vähemmän, ja hengitysoireet ja infektiot vähenivät tutkittavien kohteiden asukkailla.

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name]