Mikael Sparf ja Göran Östberg ovat yhtä mieltä siitä, että betonimurskeen käyttö maanrakentamisessa säästää luontoa. ”Ei tarvitse koskea neitseelliseen luontoon kivimurskeen tekemiseksi, ja betoni murskautuukin vähemmällä polttoaineen kulutuksella kuin kiviaines.”

Projektipäällikkö Göran Östberg aloitti elokuussa kiertotaloushankkeen parissa ja ryhtyi selvittämään erilaisia materiaalivirtoja. Mitä jätettä syntyy ja mihin se kulkeutuu? Miten materiaaleja voitaisiin kierrättää ja käyttää uudelleen?

Purkutyömailla syntyvä betonijäte on yksi materiaali, jonka virta on saatu ohjattua uuteen käyttöön. Vaasan seudulla ainakin kolme yritystä Kiviaines Oy, Stormossen ja Ab Sparal Oy ottavat betonia vastaan ja murskaavat sen. Betonimurskaa kertyy purkutyömaiden lisäksi myös betoniasemilta, joille jää betoninvalmistuksesta jäännöseriä, jotka olisivat muuten hävikkiä.

– Esimerkiksi keskustasta Centrumin talon purkamisesta syntyi suuri määrä betonimursketta, jota voisi käyttää esimerkiksi pyöräteiden maanrakennuksessa tai miksei myös asuintalojen piha-alueilla, kun päälle tulee asfaltti tai kivimurskekerros, Östberg kertoo.

Joulukuisen lumen peittämänä purkujätettä, joka odottaa murskaamista. Jokainen murskattu erä analysoidaan laboratoriossa ennen uusiokäyttöä.

Yrittäjä Mikael Sparf Ab Sparal Oy:stä on samaa mieltä:

– Erityisesti teollisuusalueiden ja vastaavien piha- ja tierakentamiseen materiaali sopii oivallisesti. Betonimurske kantaa paremmin kuin kivimurske, sillä se lujittuu, kun se kostuu ja sitä tiivistetään. Betonimurske maksaa noin kolmasosan kivimurskeen hinnasta ja säästää ympäristöä, kun luontoon ei tarvitse kajota uuden murskeen tekemiseksi. Myös betonin murskaamiseen kuluu vähemmän polttoainetta kuin kivimurskeen tekemiseen. Kuljetuskustannuksetkin ovat pienemmät, jos murske voidaan tehdä purkupaikalla ja käyttää suoraan uudisrakentamisen maarakennustöihin.

– Betonimurskeen käyttö on ilmoitusmenettelyn alaista toimintaa MARA-asetuksen mukaisesti. Murske on myös analysoitava ennen käyttöä, jotta varmistetaan, ettei käytettävästä betonimurskeesta liukene mitään maaperään. Me toimitamme laboratorioon jokaisesta käytettävästä erästä noin 2 kilon läjän betonia ja laboratorio tutkii mitä siitä liukenee ja arvioi sen käytön soveltuvuuden aiotussa kohteessa, Sparf jatkaa.

Sparal Oy:n varastointialueella on ABB:n KT-tehtaasta purettuja seinäelementtejä odottamassa murskaamista. ”Osa elementeistä käytettiin suoraan sellaisenaan uudelleen”, Mikael Sparf kertoo.

Vaasan kaupunki aikoo käyttää betonimursketta kivimurskeen sijasta Strömbergin alueelle tehtävissä katutöissä.

– Betonimurskeen käytöstä on oltava merkintä hyväksyttävässä suunnitelmassa, joten tämä materiaalivaihtoehto on pidettävä mielessä jo suunnitteluvaiheessa. Päädyimme käyttämään betonimursketta, jotta saamme enemmän kokemusta tästä rakennusmateriaalista. Viime vuosina teollisuuden sivutuotteista on eniten hyödynnetty lento-ja pohjatuhkaa, kertoo Vaasan kaupungin katusuunnittelupäällikkö Siri Gröndahl ja jatkaa:

– Betonimurskan käyttö vähentää kiviaineksen käyttöä ja on näin ympäristöystävällistä. Tämä on myös yksi toimenpide Vaasan energia-ja ilmasto-ohjelmassa. Myös kustannukset painavat materiaalin valinnassa.

Vaasan raviradalta puretun katsomorakennukset betonit odottavat viimeistä murskauskierrosta.

Östberg arvelee, että jossain vaiheessa betonimurskeen kanssa käy kuten lentotuhkankin kanssa, että siitä tulee jopa pulaa:

– Betonimursketta on jo nyt käytetty esimerkiksi Laihian uuden valtatieliittymän rakentamisessa, siellä on pyöräteiden alla maanrakennusaineena käytetty noin 15 tuhatta tonnia betonimursketta. Sparalilla on täällä murskattavana muun muassa raviradan vanha katsomorakennus, ja rannasta purettavista siiloista syntyy aikanaan noin 13,5 tuhatta tonnia mursketta. Sillä täyttää monta piha-aluetta.

Göran Östberg ja Mikael Sparf tutkivat käyttövalmista betonimursketta. ”Murske tiivistyy hyvin kantavaksi, kun se kostuu ja sitä tiivistetään. Tiilenpalaset joukossa eivät haittaa, mutta huonosti toteutettavat purkutyöt voivat jättää betonin sekaan puuta tai eristeitä, niin sanottuja kelluvia aineksia, mitkä estävät murskeen tiivistymistä. Siksi on tärkeää erotella eri materiaalit asianmukaisesti kierrätettäväksi jo purkuvaiheessa”, Sparf kertoo.

Östbergin luotsaaman kiertotaloushankkeen suunnitelmissa on myös laatia yhteistyössä yritysten ja muiden tahojen kanssa opaskirja siitä, miten rakentajien ja urakoitsijoiden tulee toimia, jos haluavat hyödyntää betonimursketta.

– Koko kiertotaloushankkeen tavoitteena on löytää erilaiset jätemateriaalit ja löytää niille uudet käyttötarkoitukset ja madaltaa kynnystä käyttää näitä kierrätettyjä materiaaleja. Betonijätettä syntyy väistämättä, eikä se maadu, mutta murskeeksi muutettuna sille löytyy uusi käyttötarkoitus, johon ei tarvitse valmistaa uutta materiaalia.

[contact_member,name=Göran Östberg,id=39,details=Name]